lauantai 30. maaliskuuta 2013

Lankalauantai

Leppoisaa lankalauantaita lukijoilleni!

Aurinkoa, pyykit ulkona..mikä ihana raikas tuoksu tulikaan jo eilen sisälle, kun ensimmäistä kertaa kuivatin lakanat ulkona. Sain miehen suostuteltua lapioimaan pyykkitelineen esiin lumihangesta. Levitin illalla lakanat  vielä tuolien päälle hetkeksi ja tuoksu levisi koko taloon.

Tänään innoissani pesin vielä kolme koneellista lisää, myös isoja pyyhkeitä ja käsipyyhkeitä. Kun vaihdoin kaikille uudet käsi- ja saunapyyhkeet tuli niistäkin raikkaus vessaan ja saunan eteiseen. Pienestä sitä tulee todella onnelliseksi, puhtaasta, ulkona kuivatusta pyykistä!
Lasten huoneiden raivaaminen, huomista tapetointia varten, tehtiin tänään myös, voi miten paljon turhaa tavaraa niihin olikaan jäänyt. Vanhemmankin pojan tavaroita löytyi vielä nuoremman pojan huoneen laatikosta. Pakattiin ne kaikki pois ja annetaan kun tulee käymään. Nuoremman pojan ensiaskel kengät ja ensimmäiset lelut olen tallettanut pieneen seinälläolevaan lasivitriiniin, tuli ihan haikeus kun sen nyt otin alas, onneksi poika sanoi että sen voi vielä laittaa siihen takaisin, ei kuulemma häiritse häntä. Ihana, rakas poikani!
Ronjalta lähtee iso jätesäkillinen leluja ja ihan pienten lasten pelejä toiseksi vanhimman tyttäreni lapsille. Siten ne pystyy kierrättämään.
Yksi asia on ainakin josta en pääse selvyyteen, MIEHET. Ootkos samaa mieltä? Nyt kun pieni remontti on todellista, ensimmäinen kolmeentoista vuoteen, ja se pitää huomenna tehdä ja tänäänkin nähdä hiukan vaivaa esivalmisteluissa, on aviomies ollut kuin "persiiseen ammuttu karhu" koko päivän. Tiedän että se johtuu yksinomaan siitä että huomenna on hänellä sellainen työ jossa minä en osaa olla mukana, vaan hänen veljensä tulee auttamaan, siitä hän syyllistää minua, että olen hänelle tällaisen homman keksinyt, enkä itse tee mitään. Voitteko kuvitella, hän todella sanoi että "Sinä et vai sitten tee mitään?!"  Tänään olen tehnyt koko päivän senkin edestä, aamusta asti! Normit aamutoimet jotka teen joka päivä, sekä siivonnut ja järjestänyt pari huonetta niin että herra saa vain siirrellä huonekaluja, kaiken pikkutilpehöörin laitoin kaappeihin tai hyllyihin ja seiniltä kaikki kuvat ja taulut alas. Siinä samalla pessyt pyykkiä ja laittanut pääsiäisaterian, kun herra pesi autonsa ulkona. Jessus, silti en muka ole tehnyt mitään. En nostanut siitä metakkaa, nieleskelin vaan, mutta täytyi kyllä laskea sataan. Koska tiedän että hänelle on vaikea asia jos minä ehdin istahtaa kun hän "joutuu" tekemään töitä, se on aina ollut niin. Ja siitähän saa riidellä vaikka maailman loppuun asti, jos sen aloittaa. Yksinkertaisesti vain sanoin että nyt menen alas, en voi tehdä enempää, kun hän alkoi ottamaan kattolistoja irti. Poikakin pystyy häntä auttamaan. Selässäni tunsin kyllä katseen jonka hän heitti, mutta ei sitten alkanut rähjäämäänkään, niin tiukasti sen sanoin. Joten nyt tilanne rauhoittui. Kyllä se taas siitä kun huominen on ohi, tämä on niin tuttua... ;) Ihan kiva mies, mutta välillä koettelee sietokykyä. En aina ymmärrä..
Aurinko alkaa laskemaan, se näkyy hienosti erkkerin päätyyn, jossa istuskelen koneen ääressä. Puiden raosta paistaa suoraan pöydälle ja jo aikas matalalta, ei mene kauaa kun on jo poissa näkyvistä.

Ronja lähti kaverille yökylään, tyttö oli ensin meillä, auttoi minua ja Ronjaa tyhjentämään huonetta. Kiva tyttö, toi marsuille kipollisen rairuohoakin jota olivat äitinsä kanssa kotona leikanneet. No, nehän syö sitä vaikka kuinka paljon. Omistakin ohrista ja rairuohoista sain tänään taas yhden kipollisen, niin nopeasti kasvaa ruohot pituutta. Ja marsut on tyytyväisiä! Muuten, minun persilja-ikkuna-viljelmässäni on kaksi taimea kasvamassa, ainakin kaksi siementä on itänyt...jippiii...hienoa..en ole koskaan saanut niitä aiemmin kasvamaan. Katotaan huomiseen josko olisi jo enemmänkin, otan sitten kuvan siitä tänne.
Levätkää, laiskotelkaa, syökää mämmiä, munia, rahkaa, lammasta...mitä ikinä haluattekin.

Kiitos kun jaksoit lukea, kommenttejakin olisi kiva lukea, niitä voit kirjoitella tuohon alapuolelle. Lukijaksi voit liittyä vasemmalla ylhäällä.

Mukavaa illanjatkoa!

4 kommenttia:

  1. Kuule Elina, ei niistä miehistä aina ota erkkikään selvää. Kyllä niitten kans omat kommervenkkinsä on :D
    Minä olen aina se, joka laittaa meillä ruuan (ja hakeekin sen kaupasta). Olen aina yrittänyt vihjailla välillä, että olis kiva syödä jonkun muunkin tekemää ruokaa. Mies tokaisi, että hän kun ei osaa!!! No, sanoin kyllä siihen, että opetella on minunkin pitänyt aikoinaan. Ja keskustelu loppui siihen ja asiasta ei sen koomin puhuta, ainakaan miehen aloitteesta ;)

    VastaaPoista
  2. Hei!
    Kiva lukea heti aamusta(keho on vielä talviajassa) sun mukavaa tekstiä... ja miehistä olen todella samaa mieltä nim. kokemusta on!
    Samanlaista puuhaa ja touhua sitä on täälläkin päin,ja kohta alkaa puunteko...toivottavasti aurinko paistaa sinne ja tietysti myös tänne! Kivaa ja sopuisaa päivää remontin keskelle remontin keskeltä! Maija-Liisa

    VastaaPoista
  3. Oi kuinka kaunis blogi sinulla täällä onkaan ,tulenkin vierailemaan tääll usein :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)