tiistai 7. toukokuuta 2013

Rauhoittumista..

V-Ä-S-Y-T-T-Ä-Ä !! Tekisi vaan mieli levätä ja makoilla. Sunnuntain kutsujen järjestäminen ja eilinen Ronjan tanssikoulun, Dance Action, kevätnäytös Tampereella Sampolassa, niihin hukkui kaikki loput energiat. Tänään olisi koululla vielä koko koulun vanheimpainilta, mutta nyt jää kyllä väliin, en jaksa lähteä, pakko levätä välillä. Uupumus iski ja pahasti, tuntui aamulla ettei jaksa nousta sängystä..liikaa taas yritetty tehdä..
Itse näytös ja esitykset eivät väsyttäneet, niitähän vain katseltiin ja mahtavia esityksiä olikin kaikilla, olin ihan myyty kun huomasin miten hienosti koko ryhmä on oppinut ja kehittynyt. Mutta ensinnäkin se että jännitin sitä itse menoa, jotenkin nykyään isoissa oudoissa paikoissa ja kun on paljon ihmisiä, tulee paniikin omainen olo, luulen että on sen takia, etten ole vieläkään hyväksynyt itseäni kunnolla, sellaisena kuin olen, tai jotain siihen suuntaan, en oikein itsekään tiedä mistä se johtuu. Onneksi näin pari tuttua naista joiden mukana siellä kuljin. Sitten se matkustus ja pitkä odottelu paikanpäällä. Tyttöjen ryhmän kenraaliharjoitus alkoi 17.25 ja siihen piti olla paikalla jo varttia ennen, eli 17.10. Harjoitus kesti viisi minuuttia. Itse näytös alkoi vasta 18.30 joten siinä oli tunti ihan tyhjää aikaa odotella. Ryhmiä oli noin kaksikymmentä yhteensä, eri tanssilajeja, eri ikäisiä lapsia ja nuoria sekä alkeis- ja jatkoryhmiä. Ronja on Rock&Show-tanssissa ja tykkää ihan mielettömästi. Ryhmän asuna oli mustat rikkileikatut leggarit, musta toppi ja mustat shortsit, punainen viitta tuli talon puolesta. Hauskaahan tytöillä oli!
No, yleisö pääsi kyllä katsomoon ihailemaan mahtavia esityksiä, mutta tytöt odottelivat takahuoneessa omaa esitysvuoroaan vielä melkein tunnin.  Heidän vuoronsa piti olla n.19.15, mutta muutaman ryhmän esiinnyttyä tuli palohälytys ja kaikkia pyydettiin poistumaan rakennuksesta. Poistuminen sujui ihan rauhassa, ei tullut mitään paniikkia. Odottelin Ronjaa ja kaveriaan (oli meidän kyydillä) ala-aulassa ja poistuimme yhdessä ovista ulos. Onneksi oli kaunis ja lämmin ilma. Siinä noin viisi minuuttia seisottuamme tuli ilmoitus että oli kyse väärästä hälytyksestä, näytöksessä käytetty savukone oli sen aiheuttanut. Sitten kymmenet ihmiset lähtivät vyörymään takaisin sisälle, yleisö katsomoon ja esiintyjät omiin tiloihinsa. Siinä meni noin 15-20 min. ennenkuin esitystä taas jatkettiin, siksi siis tyttöjen ryhmän esitys siirtyi puoli kahdeksaan ja olimme lopulta kotona yhdeksän aikaan. Huhhei..suihkun kautta sänkyyn.. 
Jännittävää toisaalta, en ole itsekään koskaan ollut rakennuksessa joka on tyhjennetty palohälytyksen takia ja tytöt tietty olivat aikas tolaltaan, pelästyivät, mutta äkkiä se meni ohi ja alkoivat taas keskittyä esitykseen, sekin jännitti kovasti kumpaakin. 

Esitys videoitiin joten siellä ei saanut ottaa kuvia salamalla, otin kuitenkin tyttöjen ryhmän esityksestä pienen videonpätkän, vanhalla kameralla joten ei ole todellakaan hyvälaatuinen, mutta näkee siitä nyt vähän millainen esitys oli. Musiikit on mukana joten laita äänet päälle. Tanssin nimi on "Monsterit".
video
Vähän aikaa sitten eräs henkilö ehdotti, että minulle sopisi hyvin Voimavaraohjaaja-koulutus, johon heti kävin tutustumassa netissä ja laitoin sähköpostillakin kyselyä. Luin tiedot ja ajattelin että voi vitsi tuo olisi ihan mun juttu, siinä saisi auttaa ihmisiä, juuri sellaista mitä olin ajatellut isona tehdä. Innostuin asiasta todella..jihuu..tässä mun tulevaisuus! Kestäisi kaksi vuotta ja siellä käytäisiin läpi ja opittaisiin asioita joita olen mielessäni ajatellut. Mutta..sitten tuli se isoin mutta..hinta..5800€! Dääm..ei ikinä olisi varaa tuollaiseen..suuri pettymys..vaikka sen saisi maksaa kuukausierissä, se on silti allekirjoittaneen tuloilla mahdottomuus! Harmitti niin vietävästi, mutta ei voi mitään, pitää vaan unohtaa koko asia ja etsiä uutta. Nenä vaan kohti vastatuulta ja mietitään jotain muuta vaihtoehtoa!
Nyt pitää mennä lepäilemään, rauhoittumaan ja olla hiljaisuudessa hetki ennenkuin tyttö tulee koulusta. Kerätä voimia loppupäivään. Mulla on tuolla muutama lukematon Anna-lehti ja Seura-lehti, voi vaikka ne selailla ja tietysti suklaalevy avata, se on mun lohduttaja!
Tässä mun motto :)
Ihanaista päivää kaikille.
Huomiseen!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)