maanantai 10. kesäkuuta 2013

Vahinkoja sattuu

Sataa, sataa ropisee..
Tänään kyllä satanut ihan mukavasti ja ukkostanut. Ei kovinkaan hiostava keli, oiskohan ollu lämmintä joku +20 maksimissaan. Aamusta käytiin Ronjan kanssa verikokeessa. Emla laitettiin käsitaipeeseen heti kun hän heräsi ja annettiin tunnin verran vaikuttaa ennenkuin lähdettiin. Kaikki meni aika hyvin, Ronja tietysti jännitti kovasti tilannetta ja hänen mielestään piikin pisto tuntui jonkinverran, mutta ei sattunut. Tilasimme vielä omalääkärille soittoajan, vastaukset nivelreumasta tulevat viikon kuluttua. Hyvä niin koska en olisikaan voinut vastata loppuviikosta puhelimeen, kun itse menen operatsuuniin Vammalaan.

Istun nyt meidän yläkerran pöytäkoneella, kun isäntä on alakerran läppärillä, mutta kohta vaihdan sinne. On jotenkin kivempi sillä kirjoitella, läppärini näppäimistö tuntuu pehmeämmältä kuin pöytäkoneen. Kävimme juuri saunassa tytön kanssa ja pojat sen jälkeen. Sain vanhemman poikanikin tänään kotiin, hän jakaa Aamulehteä kesän ajan ja on nyt pari vapaata, niin tuli kotona poikkeemaan. Onneksi tuli, tänään nimittäin sattui sellainen vahinko että tarvitsin hänen apuaan.
Labran jälkeen toin tytön kotiin ja lähdin itse kauppa-asioille. Ajoin ensin Ikaalisten Lidliin ja sieltä apteekkiin..kasseja oli neljä kappaletta Lidlistä, yksi täynnä kaikenlaisia pakasteita. No, mikä neronleimaus mahtoi tulla, kun apteekki on lähellä kirjastoa, ajattelin että heitän vielä, jo myöhässä olevat, kirjat sinne. Poikkean vaan nopsasti ja sitten kotiin.
Parkkipaikka oli täynnä, mutta nurmikon reunassa olevan kivireunuksen vieressä tilaa, päätin jättää auton siihen, kun vaan juoksen nopsasti. Siinä oli toisella puolella myös auto parkissa ja yksi oli vielä kääntymässä isolta tieltä samaan kohtaan, meitä oli siis kolme autoa pienessä tilassa. Yritin väistää ihan reunaan ja samassa kolahti rengas kivireunukseen. Mun mielestä se ei ollut paha kolaus, menin kirjastoon, mutta kun tulin sieltä ulos ja lähdin autolla ajamaan, tunsin että pyörä viipotti. Ajoin n.50m ja käännyin koulun parkkarille, menin katsomaan rengasta ja niinkuin jo arvelinkin, se oli tyhjä. Pyörä oli kolahtanut sen verran terävään reunaan että oli tullut iso reikä.

Siinä sitten aloin soittelemaan, että saisin kyydin kotiin, minä ja pakasteet. Sain viimein kiinni naapurin joka on perhepäivähoitaja, kysyin voisiko hän mahdollisesti lainata vanhimmalle pojalleni autoaan, ja se onnistui! Poika tuli sitten hakemaan ja pääsin kotiin. Miehen kanssa mentiin sitten yhdessä autoa hakemaan, no häneltä tuli mulle kyllä kunnon ryöpytys asiasta. Juuri ostetut renkaat ja nyt pitää ostaa uusi. Vaihtoi tilalle nastarenkaan että sain auton ajettua kotipihaan. Sanoi vielä kun lähdin koululta et "siitä sitten vaan eteenpäin, kohti uusia rotvalleja"...dääm..pikkasen kyllä v.....i. Ei mulle nyt niin kovin isoja juttuja ole auton kanssa tapahtunut, yksi "pieni" risteyskolari Vaasantiellä ja pari nassukuvaa liikennekameraan, silti vain yhdet sakot. Sentään olen ajellut jo 35 vuotta ja jossain vaiheessa todella paljonkin kun olin aluepäällikkönä, ajelin pohjoiseen-länteen-itään-etelään, ihan ympäri Suomen.
Et ei kovin hyvä iltapäivä tänään! Sain sitten kuitenkin ruokaa perheelle ja hyvää tulikin. Tein Pirkka seikalan-paloista Ranskalaista uunikalaa, ohje oli paketin takana. Salaattia ja röstiperunoita sen kanssa, kaikki tykkäsivät kovasti.

Nyt saan vaihtaa omalle koneelle...pikku hetkinen..

No, niin täällä erkkerissä taas kirjoitellaan. Läppärillä on myös mun kaikki kuvat ja runot tallennettuna, en saa niitä lisättyä tähän muilla koneilla. En viitsinyt mieheltä kysellä, jos hän olisi mennyt yläkerran koneelle, on niin pahalla päällä renkaan takia. Täytyy pitää matalaa profiilia pari päivää, niin möksötys menee ohi, aina sama juttu. Mutta ei se mitään, kun sen tietää.

Huhhei..kello on taas jo vaikka mitä. Ronja meni jo nukkumaan puoli tuntia sitten, teinipoika pelailee tietsikalla ja vanhempi poika selailee omaa läppäriään. Mies tekee evästään huomiselle päivälle. Hän kuljettaa kahvitunti evästä mukana, käyvät syömässä missä milloinkin. Tekee kaivinkonetöitä ja niitä on ihan ympäri Pirkanmaan, enimmäkseen onneksi Tampereen ympäristössä, tällä hetkellä ovat Kangasalla, mutta en tiedä montako päivää kun taas työmaa muuttuu. Sellanen tavallinen duunari. Hyvä mies kaikesta möksötyksestä huolimatta, turvallinen ja luotettava, eikä juo. Mitä muuta enää voisikaan vaatia, ne ovat tärkeitä ominaisuuksia avioliitossa.
Nyt täytyy taas toivotella hyviä öitä! Muistathan tulla huomennakin lueskelemaan..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)