keskiviikko 21. elokuuta 2013

Hoitoa

Jippii..pääsin tänään hammaslääkäriin. Siis ihanaa sen takia että mun hammasta särki nyt kolmatta päivää, muuten en varmaan onnesta hyppisi. Halusin vaan särystä eroon. Soittelin heti aamulla kaheksalta kun toimisto aukeaa, mutta jouduin silti jonoon hetkeksi. Tänään piti olla mun omalla hammaslääkärillä akuutti vastaanotto, mutta olikin lomalla ja hyvä niin. Pääsin toiselle, joka vastaanottaa terveyskeskuksen hammaslääkärissä, nimeltään Natalia (joku??). Siis niin hyvä lääkäri. Mä oon aina luullut ettei kunnallisessa hamm.lääkärissä kuvailla hampaita kun mun oma lääkäri ei oo koskaan niin tehnyt. Tämä kuvasi ja katsoi mikä hammas siellä kipuilee. Olin siis ihan väärässä, se ei ollutkaan paikattu hammas, vaan sen viereinen. Siihen aloitettiin juurihoito, laitettiin sisään särkylääkettä ja päälle väliaikainen paikka. Jotka maistuu edelleen ihan kamalalle suussa. 

Olen kyllä kuullutkin että lääkäri jolla yleensä käyn ei ole se paras mahdollinen, mutta en olisi uskonut että mulla on vielä kolme pientä lohkeamaa, eri hampaissa. Oma lääkärini sanoi ettei ole enää mitään paikattavaa. Kysyin sitten toimistosta että joskos voisin vaihtaa tälle Natalialle. Hän lupasi kysyä asiaa alkuviikosta johtavalta lääkäriltä, tulee silloin töihin. Toivottavasti nyt antaisivat jatkaa Natalialla, teki niin hyvää työtä ja kun hampaan juurihoito jatkuu vielä. Mutta särky hellitti, ihan vähän vielä juhmi kun puudutus poistui, mutta otin yhden Panacodin, meni sillä ohi. Varmaan voit aavistaa, miten nyt on hyvä olotila, kun ei ole särkyä..huhhei! Oiskohan se mun oma lääkäri alkanut avaan sitä paikkaamaansa, kun luulin että särkevä oli se, ei varmaan olisi kuvannut, olisi vaan hoitanut väärän hampaan. Hmmmm....
Menin sen jälkeen ruokakauppaan ja hiukan oli vaikea puhua kassalla, kun toinen puoli ihan puuduksissa ja suupieli roikkui. No, roikkuuhan ne kyllä muutenkin, maan vetovoima näet vaikuttaa jo tässä iässä. Muuten, roikkumisesta puhuen. Miten ootte laihtuessanne saaneet ne venyneet vatsanahat kiinteiksi? Mä oon ajatellut - huom. ajatellut jo - laihduttamista, mutta mietin että miten käypi noiden vatsanahkojen, jää vaan roikkumaan vai? Just sen takia - huom.vain siis sen takiahan tietty :) - en ole ihan tosissani koskaan aloittanut kuuria. Pitäis ehkä 10-15 kiloa saada pois, että olisi normaalipainossa. 

Mulla tulee jotenkin tässä syksyllä aina tällasia inspiksiä, ei niinkään keväällä. Mikään liikkujahan mä en ole, joten kaikki kuntosalit ja muut semmoset voi unohtaa, enkä mä sellasiin voi mennäkkään, kun en joinakin päivinä pysty astumaan kodinovesta ulos. Mulla on kotona kuntopyörä, jumppakeppi, steppilauta ja käsipainoja parit. Et voishan sitä niilläkin jotain tehdä, kun viitsisi ja jaksaisi. Sitten se syöminen. Ei niinkään varmaan ne ruoat, pystyn niissä vähentämään, mutta ne makeat ja jälkiruoat, ne on mun pahe. Ilman suklaata tai kermamunkkeja en voi elää! Eli laihdutus jää taas varmaan vain inspis asteelle, pitäisi olla itsehillintää ja sisua, sitä ei multa vielä löydy tarpeeksi. Kun on oikein huono päivä ja kaikki v.....aa, niin silloin lohtuna on fazerin sininen levy. Ehkä mä jätän tän asian hautumaan vielä. 
Hei kohta alkaa taas CSI, uusintoja, mutta en ole ihan kaikkia silloin aiemmin katsonut, kun kävin töissä. Nyt ehtii kun harvemmin on iltaisin menoja, paitsi lasten harrastukset.
Hyviä unia sinulle, sitten kun niiden aika on! Huomiseen!

P.S Jätskin kanssa tätä...namskis !!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)