torstai 22. elokuuta 2013

Ei valoa

Mielen on vallannut masennus. Itkeskelen...kävin aamulla terapiassa ja kuulin että mun terapeutti ei saa enää jatkaa täällä mielenterv.toimistossa.  Hänellä on vakkarityö Tampereella ja oli täällä väliaikaisesti, haki lisää aikaa mutta ei onnistunut. Tiesin että työ on katkolla, mutta en tiennyt, että näin nopeasti. Tänään kertoi että ensi viikolla on viimeinen kerta hänen kanssaan, sitten ei tiedä koska ja kuka tulee tilalle, oli itsekin saanut kuulla siitä justiinsa. Apua! Nyt tuntuu taas että matto vedettiin jalkojen alta. Olen käynyt hänen luonaan 1½ vuotta, kerran viikossa, hän tietää tunteeni ja tuntee minut paremmin kuin kukaan muu. Hän lupasi kysyä päälliköltä vielä et jos saisin maksusitoumuksen kaupunkiin, mutta on kuulemma todella epävarmaa..miten mä nyt jaksan eteenpäin..mun ihana tsemppari lähtee..jolle oon voinut puhua kaikki surut ja murheet ja avata sydämeni syvyyksistä asti !! Joka viikko kun olen käynyt hänen luonaan, olen saanut uutta energiaa, tänään en, koska en voi muuta ajatella kuin hänen lähtöään. Ihan kamala ajatus. 

Hän on ikäiseni nainen, siksikin keskustelu on helppoa ja kun kemiat pelaa. Tietää aikuisen naisen murheet kun on itsekin jo elämää nähnyt.

Väsyttää..en jaksa nyt tehdä mitään..istun vaan ja mietin et miks aina käy näin..vähän alkoi mennä jo paremmin, taas kaikki sortuu. Raha ratkaisee tässäkin. Joku jossain päättää mun jatkosta, elämästä. Jospa mulla oiskin varaa mennä itse sinne missä hän on töissä, mutta kun ei ole. 

En jaksa enempää nyt kirjoitellakaan..pyydän enkeleiltä voimaa..toivon todella että kaikki järjestyisi..

5 kommenttia:

  1. Hei!
    On se harmi, että aina lyötyä lyödään!

    VastaaPoista
  2. Voih..voin vaan kuvitella tunteesi. Tyhjä ja väsynyt, ei jaksa mitään- olo. Minullakin on se olo ollut välillä liiankin usein.
    Voimia sinulle halauksen kera-

    -Inkeri

    VastaaPoista
  3. Voimia ja aurinko vielä paistaa...

    VastaaPoista
  4. Jospa joku korkeampi voima on huomannut että sinulla voisi olla jo voimia jatkaa matkaa yksinään? Kirjoituksistasi ainakin huokuu viisaan ja itsenäisen naisen ajatukset! Luulen että selviät tästäkin voittajana. Itse yritän löytää aina jotain hyvää huonoistakin asioista! Toivon paljon tsemppiä sinulle :-)

    VastaaPoista
  5. Hei ja kiitos kaikille kommenteista.

    Anonyymi: Tiedän itse etten selviä vielä yksin, siksi olen päässyt niin hyvin eteenpäin kun mulla on ollut tämä ihana terapeuttini. Joka viikko olen odottanut tapaamista ja saanut siitä uutta voimaa, nyt ei ole mitään, ketään, joka sitä voimaa antaisi, kenelle jutella joka ymmärtäisi ja jolle uskaltaisin kertoa ne syvimmätkin tunteet..tiedän että aina pitäisi etsiä sitä valoa, mutta nyt on tunne että on seinä edessä, miten jatkaa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)