keskiviikko 14. elokuuta 2013

Takkatulen lämmössä

Sataa, sataa. Hiukan kalseaa sisälläkin ja laitoin tulen takkaan. Kynttilät palaa pöydillä.
Jotenkin niiiin syksyinen tunnelma ja mä tykkään!
Yksi ihana tai oikeastaan kaksi ihanaa asiaa tapahtui eilen. Sain "tuhlaajatyttöni" vihdoin puhelimella kiinni. Meni melkein kaksi viikkoa ettei vastannut lainkaan ja tietenkin oli jo kaikki kamaluudet mielessä, huumemaailma on niin rankka ja julma. Mutta eilen vastasi!
Oli kuulemma toinen puhelin mennyt rikki ja nyt vasta oli saanut ostettua uuden tilalle.
Voi omien sanojensa mukaan jo aikas hyvin ja kävelykin oli alkanut sujua paremmin. Vatsaan oli tullut joku paha tulehdus myrkytyksestä ja edelleen käy siitä terkkarissa kokeissa. Sai kuulemma niin kovan antibioottikuurin että tukka lähti kokonaan päästä, enää muutama haiven edessä. Ihan kamalaa kuultavaa, mutta, hyvä asia se että on hengissä, vaikkakin kuulinkin äänestä, että aineissa.
Toinen ihana asia oli se, että sain vihdoin Varmasta tiedon kuntoutustuen jatkosta. Sitä haettiin vuodeksi, mutta myönsivät vain puoleksi vuodeksi. No, hyvä sekin, mutta jotenkin olisi rauhoittanut enemmän kun olisi saanut sen vuoden. Pitää hakea uudelleen ja lääkärin B-lausuntokin maksaa joka kerralla. Onneksi uutta hakemusta ei tarvitse sinne täytellä, ainoastaan lääkärinlausunto. Mutta taas sama odotus ja jännitys helmikuussa. Kurjaa toisaalta, kun ite tietää ettei ole missään tapauksessa vielä työkuntoinen ja oma lääkärikin sen tietää, mutta näillä taas mennään eteenpäin.
Aamulla vein tytön taksille kun satoi niin paljon, meni puoli 11 kouluun ja silloin on aina taksikyyditys. Mutta taksipysäkille on yli kilometri ensin kävelyä. Välillä en ihan ymmärrä noita taksien ajatuksenjuoksua, soittelin siitä henkilölle joka niitä järkkäilee, kun kuulin että menevät kuitenkin sitten meidän ohi joko ennen pysäkkiä tai sen jälkeen, että voiskos ottaa Ronjan tästä kyytiin. Jostain syystä se ei nyt tämän miespuolisen henkilön ohjelmaan käynyt. Siis tyttö kävelee ensin yli kilometrin pysäkille, hyppää taksiin ja sitten ne ajavat parin minuutin kuluttua meidän ohi tai sitten ajavat ensin meidän ohi ja sitten sinne pysäkille, riippuen kuka on ajamassa..järkee vai ei..

Muutenkin tää kyyditys on vielä niin sekavaa. Kun koulu alkaa puoli 8, hän menee bussilla, mutta se ei sitten käynyt että olisi mennyt silloin samalta pysäkiltä kuin taksiin, vaan rehtori oli sitä mieltä että lähin pysäkki, joka on vilkkaan 3-tien varrella, on Ronjan koulupysäkki. Kun koulu alkaa puol 10 tai puol 11, on taksikyyditys koululle, sieltä kauemmalta pysäkiltä. Takaisinpäin tulee siten, että kun koulu päättyy 14.30, tulee bussilla joka kiertää pikkuteitä ja pysähtyy meidän lähellä, muina päivinä tulee taksilla joka taas vie tytön sinne kauemmalle pysäkille, vaikka ajavat meidän ohi..et näin hienosti ja sekavasti on tällä hetkellä nää järkätty. Olen nyt soitellut taksiin, että jospa voisivat pysähtyä meidän kohdalla, mutta vielä ei ole kuulemma mitään tarkkoja kuljetuslistoja valmiina tms. Koulun kansliassa ei tiedetä taksien aikatauluista mitään. Mutta koululaisten pitää silti joka päivä käydä koulussa, vaikka kaikki asiat on vielä kesken.

Pikkasen kävi kyllä mielessä, että voisi tietysti käyttää maalaisjärkeä ja tehdä noi lukujärjestykset ja kuljetuslistat jo vaikka viikkoa aikaisemmin, jotta koululaiset saisivat varman tiedon millä kulkevat milloinkin ja mistä. Toivon että nämä asiat nyt järkkääntyisivät tässä parin viikon sisällä ja että tuo taksipäällikkö antaisi periksi ja kuljettajat voisivat ottaa Ronjan meidän kohdalta kyytiin. Sitä asiaa vielä kyllä hoitelen, vaikka joutuisi sitten hiukan isoilla kirjaimilla keskustelemaan. Lasten etu ensin, ihan sama mulle kuka siellä on vastassa. Mulla onneks se tilanne että pystyn viemään tai hakemaan autolla, jos tulee jokin outo tilanne, mut kaikilla vanhemmilla ei niin ole. Tytölle vaan kännykkä reppuun mukaan. 
Piti itelle hakea oikein villasukat jalkaan, vaikka meilläkin on lattialämmitys, mutta se ei ole vielä päällä, paitsi pesuhuoneessa ja pukuhuoneessa, ei ole tarvittu tähän mennessä.
Poika oli ajelemassa kavereitten kanssa mopoilla, kävivät ilmeisesti Ylöjärvellä asti ja kun tuli äsken kotiin, tippui vettä, kengätkin oli täynnä. Kaikki vaatteet vaan pyykkiin ja kengät sekä reppu pannuhuoneeseen kuivamaan. Lämmintä teetä ja takan eteen lämmitteleen. Toivottavasti ei nyt tuu kipeeks heti!

Hei, mut kiitti kun taas jaksoit lukea mun raapustuksia. Huomenna kuullaan uusia tuulia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)