perjantai 30. elokuuta 2013

Viileää

Kävin eilen viimeisen kerran - nyyh - mun ihanalla terapeutilla. Naurettiin, itkettiin ja halattiin, paljon tunteita pienessä ajassa. Vein hänelle ruusukynttilän joka oli pienellä, jalallisella lasilautasella. Sidoin sen kauniisti paperiruusulla sellofaaniin. Hän kiitteli siitä kovasti. Lupasi laittaa uudelle työpöydällensä muistoksi. Sain kuitenkin hänen sp-osoitteensa jotta voin kirjoitella kun siltä tuntuu, siis ihana ihminen, vai mitä? Uusi terapeutti on naapuri paikkakunnalla, sinne on aika parin viikon kuluttua. Mietin jo nyt että minkähänlainen ihminen on kyseessä..itselle vaan todella kurjaa kun joutuu taas aloittamaan kaikki asiat alusta..kun nyt jo päästiin niin hyvään vaiheeseen, luomaan uuden suhteen, uuteen ihmiseen. Jos hän onkin sellainen jonka kanssa kemiat ei pelaa, sitten ei taas tiedä mitä tehdään, kun täällä näitä terapeutteja on niin vähän ja osa on niin tuttuja ettei heille voi mennä, esim. ihan meidän lähellä asuu kaksi. Pienen paikan "etuja". Jännittää ja mietityttää asia kovasti. Mutta, mutta, asioilla on kyllä tapana selvitä, toivottavasti tässä asiassa parhain päin.

Pitihän sitä lohdukkeeksi paistaa illalla plättyjä tai lettuja tai räiskäleitä, millä nimellä nyt ikinä niitä sitten kutsutkaan. Mansikkahilloa ja kermavaahtoa, sitten telkkarin ääreen ja CSI, mikäs sen parempaa..
Hrrrr..tänä aamuna tuntui kyllä todella syksyisen viileältä, kun tuossa aamutuimiin kävin leikkaamassa marsuille heiniä. Kylmän kosteaa, sisälläkin. Pitää varmaan vähän polttaa paperiroskia takassa, niin tulee lämpimämpi. Puolisko ei kyllä tykkää kun polttelen välillä isotkin kasat kaikenlaista pahviroskaa, siitä tulee niin paljon tuhkaa. Mutta en vie niitä sitten roskiin. Meillä on vanhanaikainen iso puulaatikko johon niitä kerätään ja sit yleensä poltellaan puiden ohella, sytykkeenä, mutta näin kesän jälkeen kun ei ole viitsinyt takkaa laittaa lämpöiseksi, niitä on kerääntynyt, pizzalaatikkoa, jätskilaatikkoa, murolaatikkoa yms. kaikenlaista, laatikko niin täynnä, ettei kiinni meinaa saada. 
Nyt näyttäytyi aurinko, joten kuivattaa varmaan kivasti tota ilmaakin, siispä lähdenkin kohta pienelle kävelylenkille. Pitäisi tytölle löytää pieni ja kaunis maitohorsma, tarvitsevat kouluun. Jos tuossa jossain satun näkemään, lenkin varrella. Eilen jo etittiin mutta ei löytynyt kuin valtavan pitkiä rohjakkeita joissa ei ollut enää kukkia. Sillä ei tosin ole vielä kiire, koko syyskuu on aikaa se viedä, kuivattuna. Lapsena keräsin kesäkukkia ja kuivatin niitä kirjojen välissä, liimasin sitten paperille ja laitoin seinälle. Nykyään ei lapset enää tee sellaisia taideteoksia.

Vaikka tiedän että maailma muuttuu ja ihmiset sen mukana, silti mua joskus ihmetyttää se ettei lapset enää lue niin paljon kirjoja. Varmasti tietokone vaikuttaa siihenkin. Mä ite luin tosi paljon, aina nenä kiinni kirjassa. Tiina sarjaa ja kaikenlaisia nuorten kirjoja, varsinkin seikkailu- ja salapoliisikirjat olivat suosiossa, Viisikot yms. Kävin kirjastossa ahkerasti, montakin kertaa viikossa. Muutaman Tiina kirjan sain itellekkin, mummu ostanut. Ne on vieläkin jäljellä ja joskus Ronja yhden luki niistä, mutta tietysti ovat niin vanhanaikaisia tapahtumia, ettei ehkä enää kiinnosta niin paljon. Vanhin tyttäreni oli kova lukemaan, mutta sitten nuo nuoremmat eivät enää niinkään. Nuorin poika varsinkin, ei kiinnosta yhtään. Ronja onneksi jonkin verran jaksaa kirjoja avata, mutta kauan menee yhden lukemiseen. Miten sinun lapsesi, lukevatko paljon? Kuka muistaa tätä kirjaa?
Hei, mut nyt ylös, ulos ja lenkille kaikki jotka pystyvät. 
Oikein ihanaa ja toivottavasti aurinkoista, elokuun viimeistä perjantaita kaikille. 

1 kommentti:

  1. Voi, Tiinat, Viisikot, Lotat ym. kuului minunkin nuoruuteen. On totta, että ehkä tämän päivän lapset ja nuoret, ne jotka lukevat, lukevat erityyppisiä kirjoja. Ja surullista on, että tietokone, kännykkä, pleikkari ym. on vienyt aikaa kirjojen lukemiselta. Kirja on niin paljon parempi kuin elokuva :)Omista lapsistani yksi lukee valtavasti, kaksi vähän ja neljäs ei kai yhtään. Itselläkin on lukeminen jäänyt vähemmälle. On niin paljon muitakin harrastuksia, joita haluaa tehdä ja toisaalta en meinaa kirjastosta löytää hyviä kirjoja. Ensi kesäksi haaveilen riippumatosta mökille ja leppoisan kesäpäivän lukuhetkistä siinä...
    Ihanaa päivää sinulle ja kiitos kauniista runoistasi <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)