maanantai 30. syyskuuta 2013

Jysäri

Tänään vain minipostaus. Päätä alkoi iltasella särkeä aivan hillittömästi, otin Panacodin ja toisenkin, olo on nyt aikas sekainen ja väsynyt, mut päänsärkykin helpotti, ainakin hetkeksi. Johtuiskohan siitä et niskat on niin jumissa. Pitäis mennä hierojalle, mut se maksaa, ei nyt just pysty. Särky on enemmän vasemmalla puolella ja siellä myös niskaa särkee ja välillä vasenta kättä kihelmöi, sillee pistelee kuin olis puutunut.

Panacod on väsyttävä lääke, mut mulle ainoa joka käy, tai sitten Panadol, mut näin kovaan särkyyn siitä ei ole mitään hyötyä. Mulle on tullut joskus nuorena allergiat asperiinille, sulfalle ja penisilliinille. Kaikista turvotusta ja ihottumaa. Sain piikityksen joka kerralla. Sairastin nuorena usein angiinaa ja virtsarakon tulehdusta ja niihin sain noita jälkimmäisiä lääkkeitä. Aspiriinia äitee oli antanut joskus mulle kuumeeseen alle kouluikäsenä ja sillekkin tuli yliherkkyys. Olin kuulemma oikein sairaalassa siitä. En kyllä itse sitä muista, täti on kertonut. Mut ihmettelen että olin ollut siellä viikon ja eristetyllä osastolla, voiko se olla pelkästään lääkeallergiasta..hmmm..saiskohan noita omia tietojaan sairaalasta vielä, sehän on ollut 60-luvulla. Tietääkö kukaan??

Nyt alkaa kyllä olla niin väsynyt olotila et pakko mennä sänkyyn. Jospa nyt nukkuis ilman nukahtamislääkettä. Pilleriä toisen perään, sitä tää sairastaminen on..Helmi jo odottelee mun vieressä et koskas hipsitään yläkertaan. Maukuu koko ajan..sit kun meen sänkyyn, maukuminen loppuu ja hän asettuu sängyn jalkopäähän, mä yleensä vielä lueskelen siinä, mutta kisu nukkuu ja tuhisee. Puoliskokin yleensä jo nukkuu siinä vaiheessa, hän joutuu heräämään niin aikaisin.

Laitan tähän loppuun vielä runon jonka kirjoittelin eilen..
Hyvää Yötä kaikille, kuullaan huomenissa enemmän. Sitten onkin jo lokakuu :) 

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Mikkelinpäivä

Hyvää Mikkelinpäivää kaikille. Enkeleiden ja lasten juhlapyhä!
Ensin pitää kiittää kaikkia ihania henkilöitä jotka kommentoivat perjantain postaukseen. Otan myös anonyymin vinkistä vaarin ja laitan jatkossa tiedon etten jaksa kirjoitella jos on huono päivä eikä postausta tule, ei tarvitse kenenkään turhaan odotella. Kiitos siitäkin, kaikki palaute otetaan vastaan.
Tänään jo ihan erilainen mieli, eilenkin oli jo vähän aurinkoisempi. Käytiin shoppailemassa mummin mussukalle Veetille synttärilahja. Hän täyttää kolme vuotta. Haluan yleensä ostaa jotain tarpeellista ja nyt tarvittiin toppahaalarit, kintaat ja myssy. Nehän löytyivät ihan edullisestikin ja silti laadukkaat. Tietysti joku kovakin paketti pitää olla, pieni lelukin tietty ostettiin. Niitä leluja vaan kertyy lapsille niin paljon, että mun mielestä on turhaa ostaa näin pienille aina jotain kallista, kun hetki niillä vaan leikitään ja sitten jää kun tulee uutta. 
Kävimme liikekeskus Elossa, se on kivan matkan päässä Ylöjärvellä. Samalla löydettiin teinipojalle toppatakki, se onkin aina vaikeaa, kun pituutta on, niin tarvitaan isompi koko jottei hihat ja miehusta jää lyhyeksi, sitten taas kun on laiha kuin riuku, helma jää löysäksi. Onneksi löytyi nyt sopiva, leveä resori helmassa niin ei näytä ihan kamalan löysältä. Muuten, jos joku tarvitsee pojalle hyväkuntoisen, vähän käytetyn toppatakin kokoa 158, niin otappa yhteyttä sähköpostilla, laitan kuvan tähän. Pyydän siitä 25 euroa+pk. Kappahlin Woxo-mallistoa, kosteuden ja tuulen pitävä.
Sunnuntai aamu alkoi verkkaisesti, niinkuin aina. Ainoat energiapakkaukset ovat Ronja ja Helmi. Helmillä aamuisin ja iltaisin leikkivillitys ja siinä matot menee kasaan. Kävi aamusella hiukan ulkonakin, lähti nyt oikein pihaan kävelemään, eilen meni vaan terassille asti. Olin kyllä hiukan huolissani että palaakohan takaisin, mutta ei mennyt kuin 10 minuuttia ja hän rapsutteli oven takana. Huh..Tässä lyhyt video, otin mun puhelimella, on vanha Nokialainen joten laatu ei mitään parasta..mut saa siitä selvän.
video
Tässäpä tämän päivän postaus. Kohta pitää laittaa ruokaa ja sitten lähdetään synttäreille kakkukaffeille. Niinkuin olen kertonut vanhin tyttäreni on perheen leipuri ja tehnyt tämän päiväisillekkin synttäreille täytekakun, siskonsa pojalle. Pyysin häntä lähettämään kuvan siitä, mutta vielä ei ole tullut, ehkäpä saan sen huomiseen postaukseen.

Hyvää sunnuntain jatkoa kaikille! Enkeleitä päivääsi!


perjantai 27. syyskuuta 2013

Masis päivä

Dääm..nyt ei tule iloinen postaus, ollut aika huono päivä. Heti aamusta ahdisti ja levoton tunne. Ajattelin vaan et oispa jo ilta, et pääsisin pelastavaan uneen. Silloin on vahva tunne, ettei kukaan välitä, vaikka tiedän kyllä ettei se pidä paikkaansa, silti se tunne on sydämessä. Kun laittaa päivityksiä toivoo kovasti että joku tykkäisi, että tuntisi olevansa edes virtuaalisesti hyväksytty. Kun on "huono päivä" ja on yksin, tulee tällaisia aatoksia, miettii et keksiskös tikusta asiaa jollekkin ja soittaisi, että saisi edes jutella. Puoliskolle soittelin, mutta hänellä on omat kiireensä töissä. Pitäisi vaan saada joltain vahvistusta siihen etten ole turha ihminen täällä maan päällä. En tiedä mistä ne tunteet aina tulevat ja menevät. Välillä menee pitkät ajat melko hyvin ja sitten taas se masis iskee ja itsetunto kun ei ole kunnossa, tuntee itsensä ihan huonoksi. Perjantaina varsinkin, kun meillä on yleensä siivouspäivä ja kun en jaksa sitä tehdä, tulee huono omatunto. Vaikka olen yrittänyt opetella siihen etten välittäisi, niin masis päivänä ne unohtuu, tuntee itsensä maailman huonoimmaksi ja yksinäisimmäksi ihmiseksi. Onneksi on Helmi, hänelle voi purkaa tunteitaan mielin määrin. Tulee viereen istumaan ja kehrää sekä maukuu ja kuuntelee tarkasti, katsoo suoraan silmiin.
Sitten on vielä se kun ei jaksais tehdä mitään, ihan kaikki on niin uuvuttavaa. Onneksi meillä oli eilistä muussia valmiina, sain siitä ja lenkistä perheelle ruoan ja heti kun sain sen valmiiksi, taas soffalle lepäämään, kaikki voimat meni siihen. Energiat ihan hukassa. Haluaa vaan olla siinä turvassa viltin alla. Väsyttää ja paleltaa, vaikka sisällä on asteita +22. Onko kellään muulla masennusta sairastavalla samanlaisia oireita?

                                     Tämän sanailun kirjoittelin tänään:
                                     Haluaisin kömpiä 
                                     peiton alle
                                     nukkua talven yli
                                     karhun lailla
                                     Luolan uumenissa 
                                     enkelit turvana
                                     ei murheita
                                     vain pelastava uni

                                     Talven väistyessä
                                     puron solistessa
                                     heräisin
                                     Perhoset
                                     linnut ja keijut
                                     tanssisivat ympärillä
                                     Huolet poissa
                                     Sydän täynnä
                                     valoa ja lämpöä

                                     Vaan ei
                                     elämä on elettävä
                                     Joskus kompastellen
                                     kaatuen
                                     Nousten ylös
                                     tukeen turvaten
                                     Itkut on itkettävä
                                     Murheet kestettävä
                                     Tartuttava pieneenkin
                                     ilon hippuseen
                                     jotta selviäisi
                                     Elämä on..
                                     -Elina-

Helmi nukkui viime yön meidän parisängyn jalkopäässä. Mulla yö meni huonosti ja kun siellä sängyssä pyörin, kissa maukui vähän väliä, ilmeisesti tönäisin häntä vahingossa pimeässä. Muuten Helmi ja puolisko tuhisivat kilpaa, mun oli pakko ottaa taas lääke, että sain edes hetken torkahdettua. Sitten aamulla olisi nukuttanut, en millään meinannut päästä ylös, mutta pakko, kun pitää lapset herättää kouluun. Kun lähtivät yritin meditoida, mutta olo niin ahdistava, että ajatukset harhailivat koko ajan joten siitä ei tullut oikein mitään. Sitten vaan lepotuoliin ja telkkari auki, jotain hömppää sieltä. Mun pitää lujasti itselleni aina vakuutella, että saan levätä, villakoirat odottelee kyllä imuria siellä sängyn alla, eivät katoa minnekkään. Ehdin tehdä myöhemmin, sitten kun jaksan jne..Vertaistukiryhmä olisi varmaan mahtava juttu, mutta täällä maalla ei sellaisia valitettavasti ole.
Onneksi huomenna on lauantai ja saa nukkua rauhassa aamulla ja nousta rauhassa, ei ole aamuhässäkkää. Tää tuntuu teistä jostain varmaan ihan kummalliselta, että nukkuminen on niin tärkeää, ja myöskin tämä rauhallisuus ja rentous, mulle ne vaan on. Että saa nukkua silloin kun nukuttaa, eikä se ole välttämättä yöaika. Kyllä tää olo tästä taas kohenee maanantaihin mennessä. Iloinen asia on se, että lähdemme Poriin, lapsenlapseni Veetin kolmivuotispäiville. On ihanaa nähdä taas muutkin perheen lapset Sofia ja Wille, kaikki mummin rakkaita. Ei olla pariin kuukauteen nähty lainkaan..

Enkeleitä iltaasi! Kiitos kun kävit lukemassa. Huomenna, näin pitää uskoa, jo varmasti parempi päivä :)

torstai 26. syyskuuta 2013

Hrrrr..kylmää

Tänä aamuna oli todella kylmä ja kostea ilma.. +1 klo 7.00.. auton lasit, trampoliini ja nurmikko oli huurassa. Poika ei lähtenyt mopolla kouluun joten vein hänet autolla. Ronja olikin kotosalla, nilkka rasittui taas eilen koulussa ja turposi yön aikana. Oli aamulla aikas kipeä. Sanoin sitten että parempi olla pois koulusta. On vielä huomisenkin kun koululla on liikuntapäivä, saa jalka levätä kunnolla. Maanantainhan hän oli jo pois saman asian takia, mutta tiistaina jalka taas oli parempi ja meni kouluun. Kirjoittelin opelle et jos tyttö saisi olla välitunnit sisällä, annettiin lupa, mutta kun ei itse malttanut olla koska jalka oli tuntunut jo paremmalta ja sitten se taas rasittui. Pysyy paremmin kotona paikallaan sen kanssa, kun voi katella telkkua tai pelailla läppärillä. Nyt ei laiteta aikarajoja, jotta pysyy sängyllä tai soffalla :)
Mulla oli eilen toinen kerta uuden terapeutin kanssa. Oikein vieläkään ei päästy jutun alkuun, minä kyllä puhuin, mutta hän ei oikein vielä, vastaili vaan "kyllä", "niinhän se on", "on ollut vaikeaa" tms. Hmmm..jotain konkreettisia neuvoja ja opastusta kyllä häneltä odottelen. Ensimmäinen terapeuttini kun oli niin ihana ja hyvä ammatissaan, etten nyt osaa mieltää tätä terapiaksi. Ajattelin että jos seuraava kerta on vielä samanlaista, kerron hänelle mitä terapialta odotan itselleni. Kyllähän ystäviltäkin saa tuollaisia kommentteja ja ehkä vielä parempiakin, ammattilaiselta odotan enemmän ja siksihän siellä käynkin. Vai mitä olet mieltä?
Mitäs laitoit tänään ruoaksi? Meillä oli muussia, teen sen aina kunnon voilla ja kaalikääryleitä sekä lapsille kanapaloja, he kun eivät syö kaalia. Sekä tietysti puolukkasurvosta. Tuo yhdistelmä olisi ollut mulle "kovan kiputilan tahallista hakemista" vielä vuosi sitten, mutta nyt sappirakon poistamisen jälkeen olen voinut syödä kaalia. Tein pienen kokeen ensin puolikkaalla kääryleellä ja kun siitä ei yöllä mitään kipua tullut, uskalsin tänään jo syödä kokonaisen ja puolukan kanssa..niin herkkua..namskis.. Tykkäätkös sinä?

Pitäähän vielä laittaa kuvia meidän miehestä, Helmistä. Tänään oli innoissaan mukana ruoan laitossa, tosin en anna hyppiä pöydille, mutta seisoi hellaa vasten ja miukui. Nälkä ei ollut kun oli juuri syönyt kipollisen kissanruokaa. Tykkää vaan kovasti olla mukana kaikessa puuhastelussa. Ajateltiin viikonloppuna viedä hiukan ulkoilemaan, yhdessä. Helmi kun kulkee koko ajan vierellä, niin en jaksa uskoa että lähtisi heti karkuun. Jostain se on aloitettava!
                                           Mau=huomenta, saiskos ruokaa?
                                  Tassulla ruokapala lattialle ja siitä suuhun..
                                      Saakos soffalla lekotella..ai saa vai..
                                                Ompas lämmin..ZZZZZ
                     Illalla kun kaikki ovat kotona, portailla on hyvä seurailla tilannetta..
                                 Avaskos joku kylmiön oven vai mikä rapsahti?
                                            Kurnauskis...huomiseen :)

tiistai 24. syyskuuta 2013

Helmi

No nyt mä voin paljastaa jo mitä ihanaa tänään tapahtui, kun se on 100% varmaa..meille tuli kissa, poika nimeltä Helmi. Helmi tuli kissojen katastrofiyhdistyksen kautta. Hän on jo n.5-7 vuotias. Olen katsellut monena päivänä siellä sivustoilla, vaan ihan huvikseni, säälittää kuinka moni jättää kissojaan heitteille, tai sitten vaan joku kissa on karannut, eikä enää palannut kotiin. Todella paljon ihan pentuja. Mut sit yhtenä päivänä mä löysin sieltä Helmin, ihastuin heti ensisilmäyksellä! Ihana kokovalkoinen, vihreäsilmäinen kolli ja ikääkin sen verran, että sopisi just meidän perheeseen, mitään pentukissoja en enää jaksaisi alkaa opettamaan. Ilmoituksessa luki että Helmi on leikattu, madotettu, rokotettu ja sirutettu. Hän saa ulkoilla vapaasti, niin hän tekee myös sijoituskodissaan Parkanossa. Ja asia oli päätetty, vaikka pitikin malttaa mielensä etten heti soittanut ja varannut, piti muiltakin perheenjäseniltä kysellä. Mies oli sitä mieltä että jos hoidat, niin asia ok. No minähän tietysti, niinkuin marsutkin..ja niin varasin Helmin meidän kissaksi. 
                                    Autossa kuljetushäkissä..makaili siellä pohjalla..
Kävimme hänet tänään sijoituskodista hakemassa. Heillä on yli 30 kissaa, ne saavat ihan vapaasti siellä kodissa liikkua, lisäksi oli iso suuli jossa kissat oleilevat. Siellä oli myös heitteillejätettyjä koiria, sekä heidän omia hevosiaan. Oikein eläintila. Helmi on löytökissa joka ensin otettiin huostaan Parkanon kunnan alaiseen eläinten löytökotiin, tai millä nimellä se nyt mahtaa siellä olla. Sieltä nämä henkilöt sitten ovat pelastaneet muutamia kissoja, koska eläimiä ei pidetä kunnan tiloissa kuin 14 päivää ja sen jälkeen jos kukaan ei ole hakenut, ne nukutetaan ikiuneen. 
                                             Mitäs tällä pöydällä olisi..
Sovin hakemisesta jo viikonloppuna, piti vain ostaa kaikenlaista tavaraa ja ruokaa valmiiksi. Ostimme kissojen vessan jossa on katto. Helmi on aikas iso kissa, painaakin yli 7kg. Pissailee puoliksi seisaaltaan, joten ei-katollisesta voisi pissat lennellä mihin tahansa.
                                               Nyt pitää välillä lepäillä..
Hän miukui jonkin verran kun toimme autolla, lainasimme kissakodista kuljetushäkkiä. Meillä on omakin, mutta Helmi ei suostunut sinne menemään. Hyvin hän sieltä tuli ulos ja alkoi oitis haistella ja kierrellä paikkoja. Oppi välittömästi missä keittiö on, kun vähänkin joku rapisee tai jääkaappi avataan, Helmi on heti vierellä. Osaa hienosti mennä 
yläkertaankin. Marsujen häkki hiukan kiinnosti, siinä vierellä piti kyttäillä tovi. Sitten tuli väsy ja piti alkaa levätä. Todella ihmisrakas ja kiltin tuntuinen kissa. Nyt hän sitten nukahti, kissakodissa sanottiin että kun Helmi nukahtaa illalla, nukkuu hyvin aamuun asti, kunnes pyytää aamulla ulos pissalle. Siirtyi kyllä tuosta tuolilta yläkerran sohvalle, pehmeämpi alusta. Nyt pidetään hänet ensin vain sisällä jonkin aikaa, jotta tottuu meihin ja ympäristöön. Oon aikas onnellinen, vaikka olikin hiukan extempore juttu. Ja muutkin tykkäävät, lapset tietysti ja mieskin, vaikka ensin sanoi että hän ei sitten hoida, nyt jo näkee että onkin aikas tärkeä. Kyllä mä sen jo tiesinkin että niin siinä käy :)
                  Tässä hetken lepäilin ja sitten kipinkapin yläkerran pehmeälle sohvalle..
                     Tällainen kissa postaus tänään. Hyvät yöt kaikille, nukkukaa hyvin! 

maanantai 23. syyskuuta 2013

Tässä hetkessä!

Mä oon ihan revetä liitoksissani joten pakko on sen verran teille paljastaa et aivan iiihanaa on odotettavissa, mutta kerron sen asian teille vasta huomenna..malttia Elina malttia..

Tänään on oikein hyvä päivä, mieli on ollut korkealla ja iloinen, vaikkakin poltin uunissa etusormen reunan ja uunipellissä oikean käden kyynärpään kohdalle sisäpuolelle n.10cm pituisen viivan. Jotta niinkuin olen sanonut en ole mikään ruoanlaittaja/leipuri, aina sattuu ja tapahtuu, pannariakin paistaessa :)
Harmaata ja sateista ollut, mutta sekään ei tunnu nyt kurjalta. Jotain positiivista pitää etsiä kaikesta. Vain kymmenen lämpöastetta..hrrrr..no minähän reippaana tyttönä lämmitin aamulla takan ja menin soffalle viltin alle telkkaria katteleen, kun poika oli lähtenyt kouluun. Ronja oli tämän päivän kotona, nilkka kipeytyi taas viikonloppuna. Luultavasti se kipu tulee jostain syystä rasituksesta. Meidän asuinaluella oli sunnuntaina Mannanmäen näkötornin "avajaiset" ja siellä lapset sitten juoksivat mäkeä ylös ja alas. Se on siis korkean mäen päällä. Vanha näkötorni, joka nyt uudistettiin ja remontoitiin hienoksi. Siellä oli ensin kutsuvierastilaisuus päivällä ja sen jälkeen sai tämä rahvas sinne mennä kaffille ja pullalle. Luultavasti paikallislehden etusivulla huomenna. Eipä täällä paljon muuta ole tapahtunut :)
Iltapäivällä tytön jalka oli hiukan parempi ja käytiin shoppailemassa Tokmannilla ja eläinkaupassa. Sekä tietysti maanantain ruokaostokset. Marsuille saa halpakaupasta edullisesti ruokia ja makupaloja. Eläinkaupasta sitten vitamiinit.
Nyt runokilpailun 10 parasta oli julkistettu. Minä en ollut joukossa, jatkoon päässeiden runojakaan ei ollut julkistettu, ainakaan vielä. Kyllä siellä sivustolla oli monia kommentteja siitä että ne pitäisi julkistaa, että saisivat muutkin ne lukea ja niitä arvostella. Luulen että ovat olleet jotain modernimpia kuin mun oma. Ainakin ne mitä ylläpitäjät ovat siellä välillä esiin nostaneet etusivulle, ovat olleet sellaisia joista en oikeastaan ymmärrä mitään, jos niin voi sanoa, aika vaikeatajuisia. Ajattelin että varmaan ne jatkoon menneet ovat olleet varmaan samantyylisiä. No, se ei nyt mun maata kaada. Sain yhdeltä runojen ystävältä kustantajan nimen ja laitoin sinne jo sähköpostia. He vastasivat että voisin lähettää runoni heille ja he katsovat sitten miten ne kannattaa julkaista. Varmaan sen tässä lähiaikoina teen. Sen verran tuo kilpailun tulos vaikutti kuitenkin, että nyt ei sen jälkeen ole oma runosuoni kukkinut, mutta kaippa se taas hetken kuluttua..onhan niitä nyt valmiina hiukan yli sata kappaletta. Kirja on ollut mun haave ja sen haluan toteuttaa ennenkuin on myöhäistä, tavalla tai toisella!
Tuossa katselin Criminal Mindsin Fox-kanavalta. Ne on uusintoja, mutta pakko katsoa vaikka on nähnytkin, siellä kun on ihana Shemar Moore..laitan teille tähän kuvan, saatte ihailla..Shemar kolmas oikealta!
Nyt tutimaan omaan sänkyyn. Muistahan tulla huomenna illalla lukemaan tai keskiviikkona..kerron mun ihkun salaisuuden. 

lauantai 21. syyskuuta 2013

Ihon hoitoa

Lauantai, lauantai. Heräsin yheksän aikaan, tyttö oli jo tietsikalla pelailemassa moviestarplanet sivustolla, teinipoika nukkui. Puolisko oli lähtenyt jo seiskan aikaan veljensä kanssa hakemaan moottoripyörää Espoosta. On ilmeisesti heidän yhteinen, nyt se seisoo meidän pihassa. Kyllä sitä etittiinkin, pakkohan se oli saada kun se viidenkympin villitys tulee. Veli täytti tänä kesänä ja mun mies täyttää vuoden kuluttua 50. Heillä on vain 1v4kk ikäeroa. Mulla ja miehelläni on viisi vuotta, minä siis vanhempi, mutta eipä sitä tässä arjessa mitenkään huomaa. 
Aamulla en pitänyt mitään kiirettä. Kuorin kasvojen ja kaulan ihon sekä laitoin kasvonaamion. Sit laitoin tehotippoja ja kunnon voiteen ja vielä BB-voiteen. Tuli kyllä paljon pirteämmän näköinen! Kirkkaan punasta huulipunaa ja rajausväriä (ripsiväriä en tarvii kun on nuo kuidut), avot, peilistä katsoi ihan uusi nainen. Kyllä meikki vaan tekee ihmeitä jo tässä iässä. Mulla on ainakin iho alkanut "kukkia" ja punoittaa  kun on tullut enemmän ikää. Finnejäkin tulee silloin tällöin, nytkin "iso sellainen" on ollut viikon kulmakarvan alapuolella. Kipeäkin kuin mikä. Mutta en koskaan nuorenakaan niitä puristellut, niin en nytkään vaan annan sen kuivua kasaan. 

En mä joka päivä jaksa laittaa kuin rajaukset, mut välillä on kiva meikata kunnolla, piristää itseäkin. Ihoa kyllä hoidan säännöllisesti. Mulla on Bidrogan kuorintavoide ja kasvonaamio, Lumenen ihoa rauhoittavat tehohoito ja päivävoide sekä Lumenelta myös C-vitamiini silmänympärysvoide. Yksi mihin ihastuin totaalisesti on tämä L'orealin BB-voide. Ihanan kevyt, muuttuu kasvoilla ruskeaksi, ihon pigmentin mukaisesti. Kun on kevyt, ei joka ryppy tule näkyviin, silmien aluset peitän Garnierin peiterullalla, ei ole kuiva. Puuteria en käytä, koska muutenkin iho niin kuiva, paitsi aurinkopuuteria poskipunana ja joskus hiukan luomilla. Käytän myös Bio Oilia, aivan ihana öljy. Todella kuivalle iholle, niinkuin mulla, ihan ehdoton tuote. Samalla rauhoittaa. Joka iltaisen puhdistuksen teen Lumenen herkän ihon puhdistusmaidolla ja kasvovedellä. Ainoat joita ei saa kaupasta on noi Biodrogat, ne olen ostanut Onni ja Ilonasta Ikaalisista, muuten ihan edullisia tuotteita joita saa esim. Citymarketista ja Halpa-Hallista. 
Koko vartaloa kuorin silloin tällöin, en mitenkään säännöllisesti, vaikka kyllä pitäisi, kun on todellakin se kuiva iho, rasvata pitää jatkuvasti, käytän ihan perusvoiteita siihen. Jos en rasvaa, illalla kun otat mustat legginsit pois jalasta, pöllähtää kiva pilvi kuivaa ihopölyä. Kesällä tuli enemmän kuorittua, kun käytän itseruskettavaa voidetta kinttuihin ja joskus koko kropallekkin, kasvoille aina. Kuorin Garnierin kuorintavoiteella, käytän myös silloin tällöin saunahunajaakin. Siitä tulee muuten ihanan pehmeän tuntuinen iho, sit voide ja itseruskettava. Niinku pullosta näkyy, ruskettavaa on käytetty. Sitä käyttäessä kantsii kyllä suojata kädet muovisilla kertakäyttö hanskoilla. Niitä saa ihan joka halpakaupasta ja tietty myös apteekista, mut maksavat siellä vähän enemmän. Sain kerran anopilta niitä apteekista ostettuja, oli ostanut liian pieniä, ei mahtunut hänen käteensä. Olihan ne ihanan pehmeitä, erilaisia kuin ne halvat ja käsi suorastaan imasi ne itseensä kiinni. Helppo oli levittää ruskettava voide. 
No just, nyt tää postaus meni ihon hoidon puolelle, mut ei kait se mitään, välillä näinkin.
Enpä tänään oikein mitään ole tähän mennessä muuta saanut aikaiseksi, paitsi kauppa käynti ja ruoan laitto sekä tavalliset aamutoimet. Kohta pitäisi mennä hakemaan iso kivi puutarhaan, kunhan puolisko saa pakettiautonsa, on lainassa vielä, mutta palautetaan tänään. Sitä odotellessa, näkemiin ja kuulemiin huomiseen.

torstai 19. syyskuuta 2013

Viikonloppua kohti

BOOM KAH..BOOM BOOM KAH..soi jo päässä. Ronja osti Robin lehden ja siinä oli mukana sinkku jossa biisit Boom Kah ja Jetlag ja tietty myös tuon ensimmäisen sanat. Sitähän on sitten soitettu ja laulettu ja mummille opetettu jo oikeat käsiliikkeetkin tanssiin joten ei kun sitten vaan discoon!! 
Mitä mieltä olette sellaisesta kaverista joka edessäpäin on ihan hyvä ystävä, mutta sitten takanapäin haukkuu vaatteet muille tytöille? Tytyllä on sellainen "ystävä". Olen hiukan yrittänyt rajoittaa hänen kanssaan olemista kun olen huomannut merkkejä siitä, että on ehkä hiukan kateellinen Ronjalle, jostain kumman syystä. On jopa tytön kavereista kateellinen ja varmaan siksi yrittää saada nämä puolelleen ivailemalla Ronjasta. Todella kurjaa..Puoliskon kanssa on asiasta puhuttu, et käyttää hyväkseen tytön ystävyyttä. Onneksi Ronjalla on vahva itsetunto eikä aikonutkaan olla laittamatta niitä vaatteita päälleen, vaikka pahoittikin asiasta mielensä. Olen aina hänelle sanonutkin ettei tuollaisista kateellisten puheista kannata välittää, pitää sellaisia vaatteita joista itse tykkää. Tytöt ovat joskus niin julmia toisilleen. Eikä tällainen "leijonaemo" voi olla välittämättä asiasta. Harmittaa tytön puolesta.
Torstai on oikeestaan sellanen "välipäivä", ei viitsi vielä viikonlopun ruokia ostella, et tänään olin vaan kotosalla kun ei nyt ollut mitään muitakaan asioita hoidettavana. Helppo ja leppoisa päivä. Rakastan rauhallisuutta, hiljaisuutta ja kun ei ole kiire minnekkään. Parasta ehdottomasti! Järkkäilin vähän mun runokirjoja hyllyyn, ne kun oli jostain syystä levähtäneet taas kaikki pitkin pöytää. Nyt, ainakin hetken, ovat hienosti suoraselkäisinä hyllyssä, vai mitä??
Hei, kello on 20 ja alkaa mun lemppariohjelma..palaan kohta..

Tässä välillä kattelin CSI ja Criminal Minds, taas niin jännittäviä ja toi viimeinen myös aika raaka nykyään, ne aiemmat jaksot oli jotenkin iisimpejä. Vielä pitää kattoo yksi CSI joka tulee klo 23. Mä en kuitenkaan saa nukuttua ennen sitä, en viitsi mennä sänkyyn pyörimään ihan turhaan, sitten ainakin valvon koko yön jos väkisin yritän unta tulevaksi. Ihanaa kun huomenna on taas perjantai, vai mitä? Onko sulla jotain suunnitelmia viikonlopulle vai aiotko ottaa ihan relax? Meillä ei muuta kuin että pitäisi hakea soramontulta pihaan kivi jonka ympärille saisin joitain kukkasiani ja kuusipensaan alun istutettua. Pitää vaan olla puolisko mukana, en ihan yksin sitä pysty hakemaan. Viime viikonlopulle jo sitä juttelin, mutta hän oli sopinut muuta menoa, joten nyt se sitten tehdään.

Ehkä mä vielä hetken surffailen facebookissa ja sit telkun ääreen ja jos luoja suo, niin nukkumaan ja ilman painajaisia, kiitos! Huomiseen!

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Syysilmaa

Hrrrr..olipas tänään syksyn tuntua ilmassa. Harmaata ja sateista, tai sade alkoi vasta iltapäivällä ja tuuli oli valtaisa. Sen verran kostean viileää että lämmitin takkaa. Siitä tulee niin ihana lämpö. Meillä on avoin tila alakerrassa, sen jakaa muuriseinä jossa olohuoneen puolella takka ja keittiön puolella puuhella. Hellaa ei tuu paljon käytettyä, paitsi ihan sydäntalvella kun on kovia pakkasia, tuo niin paljon lämpöä. Silloin se oli kans hyvä kun ne pitkät sähkökatkokset vaivas koko maata. Sai lämmitettyä vettä ja keitettyä soppaa perheelle ja välillä voi muutenkin talvella tehdä sillä ruokaa, säästää sähköä. Meillä on aivan hirvittävät sähkölaskut, varmaan senkin takia kun telkkareita on kolme ja tietsikat melkein aina päällä. Valoja yritellään sammutella aina kun huoneessa ei olla, mä kun oon kynttilöiden suurkäyttäjä, niitä palaa sitten kyllä joka huoneessa. Mites teillä?
Tässä samalla kun kirjoittelen katselen "Elämä lapselle konserttia", just nyt esiintyy Cheek ja silloinhan tyty juoksi telkkarin ääreen, toinen jonka esiintymistä odottaa on Robin. Mä tykkäsin Jenni Vartiaisen uudesta biisistä, olikohan nimi Junat ja Naiset..kiva kun tulee tällaisia konsertteja telkkarista ja vielä todella hyvän asian, lasten, puolesta !!

Ronja leipoi illalla kaverinsa kanssa muffinseja. Hän kuuluu Girl It- kerhoon ja sieltä tulee aina erilaisia kirjoja yms. kerran kuukaudessa. Jostain kirjasta otti ohjeen ja he leipoivat ja koristelivat ne sitten marsipaanilla, toki jossain kohtaa tarvitsivat mun apuani, mut aikas omatoimisesti kyllä tekivät. Ihan hyvän makuisia tuli kyllä. Söivät heti ite osan ja sanoinkin et voivat ite syödä vaikka kaikki, mut antoivat muillekkin maistiaiset. Otin tähän kuvan teillekkin. Namskis..
Näin kun illat pimenee ja pitenee, mitä sinä ajattelit puuhastella? 
Mun tekemiset tiedätkin, runoja, kynttilöitä, takkatuli, sateettomalla ilmalla rentouttava kävely järven rannassa, maisemien ihailu, valokuvaus jne. Liikunta ei ole mun juttu, mutta rauhallinen ja voimaannuttava kävelyretki on ihan eri asia. Juuri tänään tein pienen lenkin, tuli oikein viileä kun en ottanut käsineitä mukaan, sen verran kova tuuli oli. Minä kun en tee mitään hikilenkkejä, pitää opetella taas pukemaan päälleen kunnolla.

Nyt meen laittaan tytyn nukkumaan, melkein nukahti jo tuoliin, mut pakko oli Robin katsoa, nyt tyytyväisenä unille..mä yritän kans nukkua jonkin verran, viime yö meni taas painajaisten parissa, joita en ikävä kyllä aamulla enää muista. Olisi niin kiva jonkun uni-tulkitsijan kanssa niitä selvitellä. Hyviä unosia kaikille, nähkää kauniita unia!

tiistai 17. syyskuuta 2013

Täysikuu

Täydenkuun ilta. Meillä vaan on pilviverhoa sen verran, että kuu näyttää hyvin mystiseltä..vai mitä olet mieltä?
Vaikuttaako täydenkuun aika uneesi tai johonkin muuhun? Joihinkin ihmisiin se vaikuttaa hyvinkin paljon, mulle ei oikeastaan yhtään mitään, yöt menee samaan malliin, nukun tai en nuku. Viime yön taas pyörin ja tämä päivä on ollut niin väsyttävä. Tytöllä oli vielä joku uhmapääpäivä, melkein joka asiasta keksi jotain pikku riidan aihetta ja minähän se aina olen tietysti kaikkeen syyllinen. Se alkoi jo aamusta ja jatkui kun tuli koulusta, ihan turhia asioita. Ihan suoraan sanoen olin aamulla helpottunut kun lähti kouluun, sain hetken huokaista. Voiskohan hänelle vaikuttaa täysikuu??

Ajattelin että mitenhän mä jaksan hänen murrosikänsä kiukuttelut vielä, kun niitä uhmajuttuja on alkanut jo olemaan. Kun Ronja on 15vee, mä olen 60. Kait sitä sitten vaan menee sen ajan mukaan, mutta nyt kun on itse vielä masennus toipilas ja sekin uuvuttaa eri päivinä erilailla, niin tulee kaikenlaisia ajatuksia mieleen.
Tänään tein ruoaksi karjalanpaistia, S-marketissa oli tarjouksessa. Sen kanssa keitettyä perunaa, puolukkahilloa ja porkkanaraastetta. Maistui välillä todella hyvältä, enkä ollut taas muistanutkaan miten helppo ruoka se on. Pidin melkein kolme tuntia sen uunissa, lihat olivat todella kypsiä. Muutenkin pilpon ne aina ihan pieniksi paloiksi. Lapsetkin söivät hyvillä mielin, eikä kumpikaan valittanut. Se on meillä yleensä jouluruokaa, mutta täytyy alkaa laittamaan useimmin, ainakin kerran kuukaudessa, kun ilmatkaan ei ole enää ihan helteisiä.

Katsotko sinä eri kauppojen tarjoukset? Mä kyllä hiukan niitä seuraan, vaikka käynkin usein Lidlissä, siellä on aina edullista. Mut justiinsa tollaset lihatarjoukset, jos keittolihaakin on tarjouksessa, haen heti. Meillä kaikki tykkää oikein kunnon lihakeitosta. Puolisko toivoi jonain päivänä että tekisin vanhanajan läskisoosia, mutta lapset ei oikein tykänneet ajatuksesta. Se on aina niiiin hemmetin vaikeeta miettiä ruoka joka miellyttää kaikkia.
Tänään piti se helppo leipäkin laittaa alulle, mutta unohdin. Laitoin nyt itelleni muistilapun pöydälle et teen sen taikinan huomenna. Sen pitää seistä yön yli ja seuraavana päivänä vaan laittaa vuokaan tai pellille ja paistaa. Ainakin se kuulosti todella helpolta, kun taikinaa ei tarvitse vaivata, mulla kun ei ole minkäänlaista konetta jolla sen tekisin. Nyt muistilappu ja teen sen huomenna, otan sitten taikinasta ja valmiista leivästäkin teille kuvan ja kirjoittelen ohjeen tänne, jos sinäkin haluat sitä kokeilla, mä oon nyt koemaistaja. Ainakin ne jotka olivat kokeilleet sanoivat että todella hyvää ja mehevää leipää tuli. Ohjeessa kehotettiin laittamaan vehnäjauhoja mutta mä ajattelin laittaa siihen kokojyvä-sämpyläjauhoja. Katotaan mitä tämä "jauhopeukalokeskelläkämmentä" saa aikaiseksi.

Tässä teille vielä runo jonka eilen illalla väsäilin..Hyvää Yötä kaikille!

                                         Päivä muuttuu
                                         kauniiksi illaksi
                                         Kuun valaistessa 
                                         pihamaan
                                         ihailen syksyn 
                                         kaunista maisemaa
                                         Katson taivaalle
                                         rukoilen varjelusta
                                         lapsilleni
                                         läheisilleni

                                         Hento tuulen vire
                                         Pieni kahahdus
                                         Valkoinen enkeli
                                         tulee luokseni
                                         hipaisee hellästi
                                         siivellään
                                         Katsoo hymyillen
                                         ja katoaa
                                         Rukoukseni on kuultu
                                         Kiitos!
                                         - Elina -