tiistai 3. syyskuuta 2013

Jaksamista

Miten kaunis päivä olikaan tänään, lämminkin, vaikka aamulla ei siltä kyllä näyttänyt. Vahva usva peitti tienoot. Aurinko paisteli jostain pilvien takaa heikosti ja asteita vaatimattomat +6. Mut kun usva vihdoin hälveni, saatiin mahtavan kuulas syyspäivä. Näitä vaan enemmän!
Siitä tuli inspis tähän sanailuun..
Eilen mulla oli niin huono päivä, etten jaksanut alkaa edes kirjoittelemaan. Oli huumetytön takia taas paljon murhetta. Mä en nyt sitä aihetta tähän kirjoittele, on niin rankka. Olisi kyllä mukava kun olis joku jolle vaiks aina vois soittaa kun tällaisia juttuja tulee, vertaistukea joka ymmärtää tilanteen. Kyllähän mulla on ihania ystäviä joille voin kertoa ja siten purkaa mieltäni, mutta ehkä kokisin sen vertaistuen vielä jotenkin paremmaksi. Ihmiselle joka kokenut jotain samanlaista olisi aina helpompi puhua, ymmärtää puolesta sanasta ja tietää minkälaisia tunteita käy läpi. Kun et voi asialle tehdä mitään muuta, kuin rukoilla suojelusta lapselle, että selviäisi taas tästäkin tilanteesta. Yksi yö meni valvoessa, viime yöksi otin jo lääkkeen ja aion ottaa tänäänkin. Tilanne ei heti helpota. Saa ainakin nukuttua. Siltikin on väsynyt ja uupunut koko päivän.

Tänään ollut jo hiukan parempi mieli, mutta eihän silti poistu se huoli ja pelko lapsesta. Lapsi on aina lapsi, vaikka olisi aikuinenkin. Hänelle on aina paikka sydämessä, oli sitten millainen tahansa. 
Oikeastaan tänään ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Täytyi käydä kaupassakin, vaikka se on mulle aina väsyneenä hiukan vaikeaa. Viimeiseen asti sitä siirrän ja menen vasta kun on ihan pakko. Tänään se oli, kun on vaan valo jääkaapissa. Hain tytön urheilukentältä, koulun päätteeksi olivat siellä ja mentiin yhdessä ostoksille. On helpompi mennä kun on joku mukana, vaikkapa just Ronja. Viikoloppuisin käydään yleensä puoliskon kanssa yhdessä. Joskus kyllä olin niin ahdistunut ja paniikissa yhden ison tavaratalon kassalla, että ostokset jäi siihen ja lähdin ulos, mutta onneksi oli tuo rakkaani mukana, hän jäi siihen hoitamaan ne. Hän kyllä hiukan ihmetteli, kun ei ollut koskaan aiemmin sellaista tapahtunut, luuli et mulle tuli huono olo ja lähdin siksi. No, asia selvitettiin sitten kun tuli autoon takaisin. Ihana ymmärtäväinen mieheni!
Nyt on taas jo iltamyöhä. Mun piti katella telkkarista "Ilman Johtolankaa", mut ohjelmatiedoissa oli alkamisaika ihan väärin, se on yleensä alkanut klo 21, mut nyt siellä oli alkamisaika 21.42 ja kun avasin tv.n silloin, tuli ohjelmaa enää vartin verran. No, ei se nyt maata kaada, mut aika ihmeellistä että on ihan väärät ajat, muutama muukin on voinut mennä vipuun. Lohdutukseksi katon sit ainaki CSI.n joka alkaa 22.35. Mä niin tykkään noista poliisi- ja rikossarjoista. 

Mut nyt mä lopettelen ja laitan muutaman kuvan vielä tekstin väleihin Kirjottelen teille huomenna sen runon jonka kilpailuun lähetin, toivon teiltä sitten mielipiteitä siitä..

Hyvää yötä ystäväiset. Kauniita unia, enkelin kuvia <3 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)