keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Mammo

No niin, nyt olisi käyty taas kerran mammografiassa. Tää oli mulla kolmas kerta. Yhtä tuskaa se tutkimus, vaikka onkin erittäin tärkeää että rintoja tutkitaan ja mikä parasta, yhteiskunta kustantaa sen meille 50+ naisille. Täällä se oli terveyskeskuksen sivupisteessä. Mieshoitaja laitto tissin levylle ja rutisti toisella levyllä vajaan sentin tilaan ihan littanaksi lätyksi. Käski hengitellä koko ajan, mä en kyllä sitä miettinyt vaan varmasti kasvojeni ilmeistä näki että ota jo se kuva tai mä potkasen! Vaikka se yksi kuva ei kestä kuin muutaman sekunnin, mutta se tuntuu pitkältä ajalta kun puristaa niin, että meinaa henki loppua. Mulla toi vasen rinta on pahempi, siihen sattuu ihan sairaasti. Onneksi - kerrankin voi sanoa näin - mulla viiden lapsen jälkeen ei ole enää mitkään kiinteät pallukat noi tissit, vaan enemmän sellaset olalle heitettävät, ajattelin että varmaan ois vielä kivuliaampaa jos ei olisi koskaan imettänyt. Kyllä mä siellä oon käynyt ja kuitenkin aion käydä, ei se ole kuin parin vuoden välein. Nyt sitten odotellaan vaan vastauksia, kuulemma kuukauden sisällä tulevat.
Muuten aika normi päivä, kaupassa ja apteekissa käynti. Hain nyt uudet lääkkeeni, aloitin ne tänään. Lääkärini mukaan, pitäisi jotain muutosta huomata reilun kuukauden kuluttua, auttavat nyt ahdistukseen ja paniikkiin. Pääsin helpolla ruoan kanssa kun oli valmis nakkikastike ja paistoin vaan perunoita. Ronja halusi nuudeleita, löytyi kananmakuisia, hän teki ne ihan itse ja sitten kun ite oli tehnyt, maistuivat kuulemma paljon paremmilta kuin mun tekemät :) Ihan hienoa kun itse on aloitteellinen, kumpikaan mun pojista ei ole oikein ollut halukkaita noihin kotitöihin, tytöt kyllä ja nyt sitten Ronjakin. 
Ilma on ollut harmaa heti aamusta ja sateinen, oikeastaan koko päivän on satanut. Helmi-herra oli kyllä silti ulkona. Aikaisin aamulla halusi ulos ja teki parin tunnin retken. Sitten maukui oven takana ja kun päästin sisälle, meni suoraan ruokakipolle jonne olin laittanut uuden annospussillisen kissanruokaa. Söi hetkessä vattan täyteen ja meni nukkumaan nojatuoliin. Siinä hän köllötteli tyytyväisenä reilun tunnin, melkein samassa asennossakin.
Iltapäivällä pyysi uudestaan ulos ja hetken päästä taas maukui oven takana. Ja yllätys, yllätys yritti tuoda kuolleen hiiren suussaan sisälle. Sain sen verran pidettyä että jätti sen terassille, pitihän sitä emännälle näyttää mitä on saanut saaliiksi. Oli siitä puolet jo syönyt.
Eipä tässä erikoisempaa tänään, mukavaa keskiviikko iltaa, palataan taas huomenissa asiaan!
Eilen kerroinkin että mulla on uusi sanailu, kertoo syksystä, tässä se teille luettavaksi:

                                                  Syysusva 
                                                  peittää maiseman
                                                  Kellastuneet
                                                  koivut
                                                  punertavat 
                                                  pihlajat
                                                  häviävät
                                                  sumun syvyyksiin

                                                  Luonto
                                                  kertoo tarinaansa
                                                  näyttää
                                                  kesä on selätetty
                                                  syksyn vuoro 
                                                  hallita
                                                  tehdä tehtävänsä

                                                  Kunnes talven mahti
                                                  vie voiton..
                                                  -Elina-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)