perjantai 29. marraskuuta 2013

Viikonloppu

Ilmoittelen tässä vaan, että nyt ei pysty kykeneen kirjoittamaan kuin vasemmalla kädellä, käy hiukan hitaasti, kun yleensä kirjoittelen kymmenellä sormella. Oikeassa olkapäässä joku tulehdus, ei pysty liikuttamaan saati kirjoittamaan. Kaurapussi ja kipulääke on ensiapuna. Ainakin tänään ja huomenna lauantaina pidän taukoa..katotaan sunnuntaina millainen tilanne on. Menen maanantaina ottamaan kortisonia jos ei ole mennyt ohi, on ollut aikaisemmin muutaman kerran samanlainen ja silloin meni ohi vain kortisonilla. Katsellaan ja kuullaan.

Oikein mukavaa ja rauhallista viikonloppua sinulle. Tässä mun ihanainen lasienkelini.


torstai 28. marraskuuta 2013

Leppoisa tunnelma

Tyttö kouluun ja minä hammaslääkäriin, tänään piti juurihoidettu hammas paikata loppuun, mutta siellä näkyikin kuvassa vielä vähän tulehdusta ja lääkäri teki päätöksen laittaa vielä pariksi viikoksi väliaikaisen paikan. Mä jo asennoiduin et ois ollut viimeinen kerta, nyt siis vielä ainakin kerran pitää sinne raahautua. 
Hämeenkyrön kohdalla kolmostien aamuliikennettä.
Kyröskosken keskustan jouluvaloja, liikenneympyrästä. Aamulla kuvailin kun ajelin Reginan luokse.
Seuraavaksi siis ystävälleni Reginalle ayurveda hoitoon, aivan ihanat tuntemukset tuli taas. Kotiin, meditoin, tein yhden kundaliinireikihoidon etänä ja sen jälkeen vaan laiskottelin. Ruokakin oli valmiina kun tein eilen ison uunivuoallisen lihapataa ja keitin perunoita, tänään siis paistoin niitä ja lämmitin padan. Miespuoliset lähtivät Tampereelle jääkiekkopeliä katsomaan joten ollaan oltu ilta tytyn kanssa kaksin kotosalla. Hänellä tosin oli kaveri muutaman tunnin, joten sain keskittyä ihan omiin juttuihini, parasta!!
Nyt ollaan kumpikin tässä saman pöydän ääressä, minä postailen ja hän tekee läksyjään.
Tuossa äsken kyselin englanninkielisiä verbejä, on maanantaina niistä kuulemma sanakoe.
Helmikin nukkuu, oli ulkona, kovassa tuulessa ja sisälle tultuaan söi vatsan täyteen. Joten aika rauhallista tällä hetkellä.
Laitoin kynttilöitä palamaan joka puolelle taloa, tytön kanssa tykätään kumpikin kynttilänvalosta. Tässä kuistin kynttilöitä.
Kohta olisi aika alkaa laittamaan iltapalaa ja sitten voidaan vetäytyä soffalle katsomaan telkkaria, siis minä ja Helmi. Ronja menee varmasti ajoissa nukkumaan, on sen verran väsyneen oloinen jo, olivat kaverin kanssa ulkona aika kauan, se väsyttää.
Tämä ollut aika laiha päivä tapahtumien suhteen, joten lopettelen tähän. Kiitos kun taas käväisit, kuullaan huomenissa! Hyvää Yötä ja kauniita unia, sitten kun niiden aika on.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Viikko paremmalla puolella

Terapiassa aamupäivällä. Sekin on parantunut koko ajan, kivempaa käydä kun saa jonkinlaista kommenttia asioihin. Kerroin hänelle, että oloni on hiukan parempi kuin aiemmin ja kaikista ihanista asioista joita elämääni on tullut. Sitten soitettiin että perjantain lääkäriaika peruuntuu koska lääkäri on sairaana..mua vähän harmitti, kun piti saada sieltä uusi lausunto kuntotustuen hakua varten, no lupasivat järjestää mulle kiireellisenä uuden ajan tähän ennen joulua vielä.
Terapiasta suoraan kauppaan, jota ei nälissään koskaan saisi tehdä! Ostin mustaamakkaraa jota en ole vuosiin syönyt, pienen palasen, päätin kuitenkin syödä vasta kotona. Sitten postiin ja kirjastoon. Ajelin vielä pienen lenkin metsätietä pitkin, pysähdyin välillä ihailemaan kaunista järvimaisemaa ja hengittelin syvään. Olin sellaisessa paikassa jossa taloja ei lähimaillakaan joten päätin kävellä polkua jonkin matkaa rantaa kohti ja olla omien ajatusteni kanssa. Kaunis ilma oli, ei satanut mitään, vaikka olikin lämpöasteita.

Mulla ei ollut huppua takissa eikä sellasta huiviakaan jonka olisin voinut pään suojaksi vetästä joten alkoi tulla kylmä ja palasin autolle noin puolen tunnin kuluttua, mutta sekin piristi. Kotiin päästyäni maistelin mustamakkaran palasen jonka ostin, puolukkasurvoksen kanssa..voi miten maistui pitkästä aikaa hyvältä. En ole uskaltanut vielä sitä maistaa, kun mulla oli ne todella pahat sappivaivat vuosia ja niinkuin olen kertonut, sappirakko poistettiin vasta viime kesäkuussa. Olen vältellyt niitä ruokia joista sappikohtaus helposti tuli. Tosin nyt olen maistellut kaalikääryleen jokin aika sitten, ei tullut kipua ja tänään sitten mustamakkaran, ei ainakaan vielä ole tullut mitään siitäkään. Omenoitakin söin kesällä, ennen niitä ei voinut ajatellakkaan laittavansa suuhun, niin kovat kivut tuli heti, mutta nyt olen ollut ihan kivuton. Ihanaa kyllä kun vois taas alkaa syömään herkkuani, kaalikääryleitä ja -laatikkoa ja siihenkin puolukkasurvosta reilusti mukaan. Viime jouluna en uskaltanut ottaa oikein mitään, no kinkkua söin ja perunalaatikkoa, mutta esim. lanttulaatikkoa en uskaltanut maistaa vaikka sekin on todella hyvää..ehkä tänä jouluna sitten voi ahmia kaikkea, mutta tietty kohtuudella. 
Kohta päivä alkoikin hämärtyä, menee nopeasti kun hoitaa muutamat asiat. Ensin poika saapui mopolla koulusta kotiin ja hetken kuluttua tyttökin bussilla. Tytöllä huomenna enkun sanakoe ja siihen alettiin harjoittelemaan heti välipalan jälkeen. Kiva on harjoitella Ronjan kanssa, voi samalla itekin opetella ja virkistää muistiin kielioppiasioita ja sanoja. Ilta menikin nopsasti kun juteltiin miten kummallakin oli päivät menneet. Kummankin mielestä mukavaa kun viikko on taas "paremmalla" puolella, enää kaksi päivää koulua ja joululomaankin parisen viikkoa.

Eipä tässä kummempia tänään. Nyt pitää taas hipsiä tuonne oman kullan viereen yläkertaan, vaikka hän jo siellä kuorsaakin syvässä unessa. Ei herää vaikka laitan yölamppuuni valot ja alan lukea kirjaa, jatkan vielä Kirsin upeaa teosta. Kuullaan huomenissa!

Iloa ja naurua

Ihan ensin haluan kiittää Kaisaa ja kaikkia muitakin ihanista kommenteista joita olette jättänyt tänne blogiin, niitä on niin mukava lukea. Ne tulee heti ensimmäisenä esiin kun sivuston avaan. Ei tarvii aina kommentoida kirjoitusta, voi kertoa ihan mitä mieleen juolahtaa, omasta päivästään, niinkuin minä.

Aamulla kun sain lapset kouluun..meditoin taas, ihan kokonaan ei mieleni vielä tyhjene, mutta pikkuhiljaa varmasti pääsen siihenkin. Joka päivä otan sen kuitenkin ja löysin ihanan sivuston missä kerrottiin miten meditoida, mielen tunnelukoista jne. Todella mielenkiintoinen sivusto, laitan tähän linkin jos sinua kiinnostaa asia Meditaatio opas. Siitä saa niin ihanan rauhallisen ja hyvän olon tunteen melkein koko päiväksi. Tästä aasinsillalla pääsen seuraavaan asiaan. Facebookissa on sovellus jolla voi tehdä hauskoja juttuja itsestään, muokata kuvaa itsensä oloiseksi, ihan kasvoja, silmiä ja korvia myöten. Sitten kun profiilin on luonut, on valmiita kuvia joissa itsensä näkee erilaisissa hauskoissa tilanteissa tms. Nämä väsättiin tänään Ronjan kanssa, mulle tää eka missä mä oon mustine hiuksineni ja tuo toinen tytölle ja hauskaa oli, naurettiin niin että vatsat kipeinä :)
Ystäväni Mervi aloitti kivan "kurssin" facebookissa, henkisestä kehityksestä jne. Kurssi löytyy ryhmästä "Sielun Peili" sekä hänen omilta sivuiltaan Psychic Medium Mervi Bergström. Laitoin linkin siitäkin jos haluat käydä katsomassa. Kurssi alkoi tänään ja hän kehotti opettelemaan juuri meditointia ja antoi myös hyviä neuvoja siihen. Jos olet facebookissa sekä käyt Mervin sivuilla, ja ehkä tykkäät kurssistakin niin tykkää myös sivustosta, saat sen jälkeen viikottaiset kurssipäivitykset suoraan omalle seinällesi.
Meditoinnin jälkeen olikin hammaslääkärin vuoro. Toiseksi viimeinen kerta, onneksi. Torstaina pitäisi olla viimeinen aika, kun yhteen hampaaseen laitetaan lopullinen paikka. Kahteen tehty juurihoitoa ja siinä välillä lähtenyt yhdestä paikka ja yksi lohkesi puoliksi, mut sitten pitäisi olla hampaat taas vähän aikaa kunnossa. Suuresta laskusta kyllä huomasi että siellä on muutama kerta käyty..huh..jostain pitää sekin raha taas repäistä. Ei ne pienet tulot vaan ne suuret menot, eikös sitä niin sanota. 
Mä laitan tällä kertaa tähän tekstin väleihin ihanaisia enkelikuvia joita olen löytänyt milloin mistäkin. Toivon ettette suutu asiasta, mun mielestä ne ovat todella kauniita ja kauneutta on mukava katsella, vaikka et niihin uskoisikaan.

Enkeleistä tuli mieleen asia josta jo kerroinkin jossain vaiheessa, eli olemme ystäväni kanssa järjestämässä enkeli-iltaa tänne omalle paikkakunnalle. Kirsi Ranto tulee pitämään sen, asia on sovittu, mutta päivämäärä puuttuu vielä. Iltaan mahtuu mukaan vain 15 innokasta enkeleiden ystävää ja se tietysti maksaa hiukan. Aika moni on jo ilmoittautunut vaikka ei tosiaan tiedetä muuta kuin paikka missä pidetään. Kirsi itse ilmoittelee päivämääriä kun saa asioitaan järkättyä. Upeeta, odotan sitä todella ihan innoissani ja niin kaikki muutkin joka sinne ovat tulossa, toivotaan että päivä sopisi nyt sitten ilmoittautuneille.
Hei, taas yöaikaan postailen. Talo on hiljainen, vaikka poika vielä omassa huoneessaan pelailee tai selailee puhelimella. Marsut ja kissakin nukkuu jo. Mä teen vielä lyhyen rentoutussession musiikin kera ja sitten painun sänkyyn, rentoutus auttaa unen saantiin, kolme yötä on mennyt peräkkäin ilman nukahtamislääkkeitä, jihuu! Mä vielä tästä paranen! Perjantaina on lääkäriaika, hänkin varmaan tyytyväinen tästä asiasta. 
Kova tuuli kuuluu olevan ulkona, tuntuu puuskittaiselta, humisee nurkissa. Ihanaa painua peiton alle lämpimään. Hyvää Yötä!

maanantai 25. marraskuuta 2013

Uusi viikko

Aarrgghh...vieläkin mua suututtaa tuo YSTÄVÄ sivusto facessa, ei ole poistanut tekemiäni runokuvia, vaikka olen pyytänyt monesti. Laitoin jokaiseen kuvaan kommentin että poista ja kirjoitin pari viestiäkin, mutta ei mitään tehoa. On siis ottanut kuvat itselleen ja leikannut alaosasta sekä kirjoittajan että Elämän kiehtova taika sivuston nimet pois ja laittanut kuin ominaan sivustolleen, joku Jorma, hesalaisittain puhuva, kun silloin yhtenä iltana soitteli mun teinipojan puhelimeen. Siitä saa tehdä valituksenkin, mutta on niin pitkä ja vaikea prosessi, etten jaksa tällaisen takia, jotenkin odottaa että aikuiset ihmiset voi sopia asiat..mutta en käytä energiaani siihen..odotan kiltisti ja kirjoitan aina uuden kommentin kun hän poistaa toisen..heheh..kissa-hiiri leikkiä :)

Meiän kisi lähti aamuhämärissa lenkilleen, vaikka pakkasta oli viisi astetta..hrrr..kylmältä tuntui..
Päivän aloitin kampaajalla..ihana Mira laittoi taas kiiltoa, väriä ja leikattiinkin hiukan. On se niin mukavaa jutella aina reilu kaksi tuntia ihan kaikenlaista. Kävin sen jälkeen kirjakaupassa katsomassa oiskos Diana Cooperin "Ihanat enkelit" kortteja ja kirjaa siellä. Ei ollut tällä hetkellä kun kuulemma painos loppu, pitäisi tulla ihan näinä päivinä, varasin ja hän ilmoittelee kun saapuvat liikkeeseen. Todella hyvä palvelu, siis Ikaalisten kirjakaupassa. Kun saan ne voin alkaa nostelemaan kortteja omasta pakasta, myös teille jokaiselle jos haluatte. Ilmoitan täällä kun saan ne ja voitte laittaa facebookiin, esim. Erilainen Mummi sivustolle pyynnön kortin nostosta. Mutta ei ihan vielä!
Kotiin tultua meditoin rauhoittavan musiikin kera ja iltapäivällä tein yhden kundaliinireiki etähoidon. Ihan upea energinen olo tuli itsellekkin siitä. Sitten taas maanantai kauppaan, kun jääkaapissa vain valo viikonlopun jäljiltä, no oli siellä onneks ruokia valmiina, kaikki rippeet syödään aina tässä alkuviikosta.

Saunassa käyty ja nyt tuntuu että vois jo mennä sänkyyn..pyykit on vielä kyllä koneessa joten ehkäpä ne täytyy nostella naruille kuivamaan..Helmille, Sissille ja Sirulle vielä yöruoat ja sitten taas Kirsin kirjan pariin..huomiseen! Tässä vielä upeaa Eino Leinoa :)

                                                Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
                                                saan kulkea rajalle ajattomuuden.
                                                Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
                                                olen kasteisen aamun pisara hento.
                                                En ole poissa vaan luoksenne saavun
                                                mukana jokaisen nousevan aamun.
                                                ja jokaisen tummuvan illan myötä
                                                toivotan teille hyvää yötä.
                                                - Eino Leino -

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Ihana sunnuntai

Ai että miten ihana päivä..laiskotellen ja rauhoittuen vietetty. Leevi (lapsenlapseni 11vee) oli meillä yötä, kohta iskä hakee kotiin kun huomenna taas alkaa arki ja koulu. Tehtiin lasten lempiruokaa, nakkisoppaa ja jälkkäriks lättyjä mansikkahillon ja kermavaahdon kera.

Yö meni hienosti, nukuin ilman lääkettä..jihuu..valvoin ehkä kahteen asti kun luin Kirsi Rannon kirjaa, mut sitten nukahdin. Sillä ei ollut niin väliä kun aamulla sai nukkua pidempään. Heräsin ysiltä, Helmin maukumiseen, halus ruokaa ja ulos. Tein lisäksi aamupäivällä ensimmäisen etäkundaliinireikihoitoni, josta sain aivan upean palautteen henkilöltä jolle sen tein, hän itsekin tekee hoitoja, osasi siksi hyvin kertoa tuntemuksensa, tai osaahan tietysti kaikki muutkin, mutta halusin ekan tehdä hänelle, että tiedän hoidon menneen perille. Siitäkin tuli hyvä ja innostunut mieli, teki mieli hyppiä tasajalkaa, et "Mä onnistuin!!" mut en sitten viitsinyt kun puolisko olis voinut ajatella et emäntä on seonnut lopullisesti, muutenkin pitää näitä mun juttuja "huuhaana", sillee positiivisesti naureskelee, mutta ei kehota lopettamaan kuiteskaan, kun asia on mulle tärkeä ja siitä kaikesta tulee hyvä mieli. Eikä varmaan senkään takia, kun saisi puolentunnin selityksen asiasta jos uskaltaisi... Mutta tässä huuhaan maailmassa on niin mukavaa elää! Uskon ja luotan, että selviän tästä masennuksestakin, nyt siitäkin vahva tunne, jota ei ole aiemmin koskaan ollut! Ihana elämä!(hmm..pitääkin ottaa runon aiheeksi!)
Piti oikein hakea taas Valonpolku sivustolta itselle enkeliviesti, mitä ihanaa tälle päivälle ja olihan se, tällainen:
Eipä tänään sitten muuta..kuin rauhallista sunnuntain jatkoa sinulle ja läheisillesi. Uusi viikko alkamassa, nyt enää reilu neljä viikkoa jouluun! Oletko jo tehnyt kovasti joululahja hankintoja? Mä olen ostanut kaksi lahjaa, nekin lapsenlapsille, tosin me ollaan sovittu ettei aikuisille osteta mitään ja se on todella hyvä päätös. Muutenkin on paljon noita lapsosia joilla kaikenlaisia toiveita, mut me ostetaan vain yksi lahja jokaiselle, niitä tulee muutenkin säkkikaupalla, eikä niitä arvosteta enää sillä tavalla kuin joskus ennen. Avataan yksi lahja ja heitetään lattialle kun on vielä kymmenen pakettia avaamatta, mun mielestä ihan turhaa touhua. Mutta joulu on lasten juhla ja odottavat niitä paketteja joten hankitaan, hankitaan, tottakai. Ilman paketteja ei varmaan olisi lasten mielestä oikea joulu. Mulle riittäisi se ihana tunnelma, kynttilät, ruoka ja yhdessäolo koko perheen kesken <3 

lauantai 23. marraskuuta 2013

Kiitos

Tässä sitä taas istutaan, valkoinen paperiarkki edessä. Mietin että kerronko päivästäni vai jostain ihan muusta..hmmm..taidan aloittaa päivällä, vaikka olikin melko tavallinen lauantai..

Heräilin joskus ysin aikaan, tyttö oli jo mennyt alakertaan, antanut kisulle ruokaa ja päästänyt sen ulos. Keittänyt teevettä itelleen vedenkeittimellä ja tehnyt voileipää, istuskeli omalla pikkuläppärillään ja katseli jotain musiikkivideoita youtubesta, samalla kun nautti tekemäänsä aamupalaa. Reipas ja toimelias tyttö! Ei tullut herättämään meitä, vaan teki kaiken itse. Hienoa! Olemme hänen kanssaan harjoitelleet näytelmän vuorosanoja, jotka hänen pitäisi osata ulkoa itsenäisyyspäivän juhlassa koulussa. Niitä on muistaakseni 12 kappaletta, vielä savon murteella. Hän on tyttö joka tulee uuteen kouluun etelään, jostain savosta. Ihan hauska näytelmä, häntä jännittää, kun sinne tulee sotaveteraaneja katsomaan sitä. Mutta osasi jo aika hyvin kaikki, joten sanoin että kun opetellaan vielä muutama kerta, niin hän osaa ne kuin vettä vaan, eikä kannata pelätä mitään mokauksia, ammattinäyttelijätkin unohtavat joskus vuorosanansa, se ei maailmaa kaada. Opettaja on heillä kuiskaajana. 
Harmitti kun Helmi oli napannut pikkulinnun, tämä oli jo toinen kerta. Toi sitä innoissaan suussaan, otin sen pois ja olin vihainen, hätistin sisälle, mutta toisaalta eihän kissa vaistoilleen mitään voi. Hän vaanii lintuja lintulaudan lähellä. Lintulauta roikkuu leikkimökin katosta ja Helmi on keksinyt hyvän vaanimispaikan leikkimökin alla, siellä pieni aukko, koska on jalaksilla. Menee alle ja odottaa että joku lintu lennähtää maahan syömään pudonneita siemeniä, sitten syöksyy kimppuun. Puolisko laittoi tänään siihen esteeksi laudan, pääsee edelleen sinne alle, mutta lauta estää nyt vaanimisen. Keksi sitten, että voi vaania myös leikkimökin terassilla, mutta siitä linnut hänet helpommin näkee ja me hätistetään heti pois jos huomataan että menee sinne. Hiirien tuomisesta olen aina kiittänyt, mutta lintujen en. Tänään tuomansa lintu oli ihan ehjä, mutta oli ehtinyt jo heittää valitettavasti henkensä. Se edellinen oli jo syöty, vain höyheniä jäljellä..nyyh..
Illalla tuli vanhin tyttäreni miehensä ja poikansa kanssa kyläilemään, heidän tyttärensä on seurakunnan leirillä. Itseasiassa vävy tuli katsomaan meille jotain jääkiekkoa puoliskon kanssa, heillä kun ei näy se kanava josta se tuli. Tytär oli  juuri leiponut pikkupullia ja toi niitä mukanaan..namskis..oli laittanut jotain täytettä, niin hyviä! Peli loppui niin etten ehtinyt näkemään Saulin ekaa luistelua DOI:ssa, pitää katsoa Areenasta. Loput ehdin katsella..on se niin ihana ohjelma..onneksi Sauli pääsi finaaliin suoraan! Toivon että voittaisi koko kisan, peukut ja varpaat pystyssä. Tyttären poika, 11 vuotias Leevi, halusi jäädä meille yöksi, kyllähän se sopi, vanhemmat saavat viettää loppuillan kahdestaan. Leevistä ei ole mitään vaivaa, on jo iso poika, pelailee enonsa kanssa pleikalla ja tietsikalla, hyvin viihtyvät yhdessä. 

Nyt sitten istuksin koneella ja selailen facebookia ja kirjoittelen tätä postausta, laittelin yhden Kaisan runon ja kuvan Elämän kiehtova taika sivustolle..eipä sitten muuta..tässä teillekkin runo luettavaksi..

                                  Toivon tähteä taivaalta,
                                  sitä kauneinta tuikkivaa.

                                  Kaipaan aurinkoa pimeyteen,

                                  juuri pimeimpänä aikana.

                                  Mielin kuusen latvasta korkealta,

                                  aivan kauneimmat kävyt.

                                  Laitan esille arvokkaat kristallini,

                                  ne kaikkein kauneimmat.

                                  Kasaan kokoon musiikkilevyni,

                                  rakkaimmat muistoja tulvivat.

                                  Uskallan uskoa satuihin.

                                  Niihin joita lapsena rakastin.

                                  Haluan jakaa kaiken jonkun kanssa.

                                  Joka luottaa siihen,
                                  että saavutamme ja pystymme tekemään osan.
                                  Jonkun, joka ymmärtää, ettei unelmilla ole rajoja
                                  - Kaisa -
Ihanaa, huomenna sunnuntai, ei kiire minnekkään..Hyvää Yötä ja levollisia unia kaikille teille ihanat lukijani, jotka jaksatte päivästä toiseen käydä kirjoituksiani katsomassa. Kiitos, kiitos, kiitos!!  Enkeleiden suojelusta <3

perjantai 22. marraskuuta 2013

Vanhojen muisteloa

Sain taas aivan ihanan paketin postissa..kirjan Enkelipallot..en vielä ole aloittanut kun mulla on se Kirsi Rannon kirja kesken..mut kerron sitten myöhemmin mitä kaikkea ihanaa asiaa tässä onkaan. Mutta niistä upeista enkelipalloista tässä kerrotaan syvemmin mitä mäkin sain joskus valokuviini, tytön kanssa metsässä ollessa. 
Eilen oli myös uutta ja ihanaa..sain ensimmäisen kundaliinireiki viritykseni. Jossain vaiheessa voin hoidella kavereita ja oman perheen jäseniä..ja tietysti itseäni. Etähoitona tätä voi tehdä ihan kenelle vaan, mutta kaikella on aikansa, ei siis ihan vielä, vasta harjoittelen. Saan vielä toisen- ja sitten master virityksen, vasta sitten olen valmis. Joulukuun lopulla pitäisi olla aika. Ajattelin myös yhtenä tärkeänä asiana, että saan lähettää huumeaddiktille tyttärelleni etähoitona energiaa.
Tänään oli vuorossa terapia, sekin asia vähän ehkä tullut paremmaksi ja kun kyselen terapeutilta paljon, saan myös vastauksia ja kommentteja, pitää vaan osata eri ihmisten kanssa toimia eri lailla. Pikkuhiljaa päästään eteenpäin! 

Juttelimme tänään paljon sairastumiseni alusta, hän kun ei siitä niin ole tietoinen, eikä vaadi mua kovasti mitään kertomaan vaan antaa mun kertoa miten paljon ite haluan, siis niitä asoita mitä olen jo toisen terapeutin kanssa käynyt läpi. Otin ihan itse puheeksi sen, koska olen sitä itsekin nyt paljon miettinyt nyt kun olen jo hiukan paremmassa kunnossa. Sitä miten tiukilla oikeesti olin ja olisi jo aiemmin pitänyt mennä lääkäriin. Vaikea lapsuus, avioero, tyttären huumeidenkäyttö, hänen lapsensa muutto meille, yrittäjänä töitä 24/7, suorittaja, miellyttäjä, täydellinen kaikessa ja sitten vielä liikkeen pakkolopetus ja velat..näitä kun olen miettinyt niin oikeesti ihmetellyt miten jaksoin pyörittää kaikkea ja mieli ihan rikki koko ajan. Sitä vaan meni robottina eteenpäin ja vaikka kroppa ilmoitteli ettet nyt Elina jaksa, en sitä tajunnut, kuumeisiin ja kipuihin vaan panacodia. 
Aiemmassa elämässä mun päivä oli aika kaoottinen. Aamulla seitsemältä ylös, herätin lapset, tein aamupalat, lapset kouluun, ite töihin, illalla kuuden aikaan kotiin kaupan kautta, koti putiputs siistiksi (se piti tehdä ite, vaikka apuakin olisi ollut) ruokaa perheelle, lasten kanssa iltaoloa (hyvä äiti), kun kaikki meni nukkumaan alkoi mun yövuoro nettikaupan kanssa, kolmen aikaan nukkumaan, neljä tuntia levotonta "nukkumista" ja taas alusta. Jossain vaiheessa piti vielä hoitaa liikkeen paperityöt yms. Tätä tein vuosia ja lopulta en nukkunut enää yhtään, sitten meni kunto huonoksi ja itkin vaan koko ajan ja olin väsynyt, enkä jaksanut mitään muuta kuin käydä töissä ja olla kotona, kaikki sosiaalinen kanssakäyminen jäi. Yhtenä aamuna en sitten jaksanut enää nousta ja mies kyseli et pitäsköhän mennä lääkäriin, siitä se toipumismatka alkoi. Lääkäri kirjoitti heti puoli vuotta sairauslomaa ja nukahtamislääkkeet. Siitä asti olen niitä ottanut, eli kaksi vuotta, en ihan joka yöksi tarvitse, mutta melkein. Ja kolmen kuukauden kuluttua lääkäriin menosta otin masennuslääkityksen, vaikka ensin olin sitä mieltä, että pärjään ilman sitä, mutta ei se ihan niin ollutkaan, enkä ole katunut..Nautin uudesta elämästäni!

Näistä asioista olen aiemminkin kirjoittanut joten pyydän anteeksi vanhoilta lukijoiltani että tulee toistoa, mutta nämä on mulle tärkeitä asioita, jotka pyörii ajoittain mielessä. 
Ihanimmat asiat mun elämässä on omat lapset! Heitä rakastan ja heiltä olen saanut pyyteetöntä rakkautta takaisin. Sitä mitä olisin tarvinnut jo vanhemmiltani. Ehkä siksi olen ollut vähän itsekäs ja halunnut ison perheen ympärilleni, jota voi rakastaa ja joilta saa rakkautta. Lasten takia löytyy kyllä voimaa, oli se sitten koulussa tai koulun ulkopuolella, niin aina jos tuntuu että heitä on kohdeltu väärin, minä varmasti otan yhteyttä siihen tahoon joka vääryyttä on tehnyt ja sen on joutunut kokemaan muutama henkilö. Paljon en mieti mitä sanon siinä vaiheessa, vaan tulee suusta just se mitä ajattelen. Muutenkin kyllä oon aika äkkipikainen, mutta nopeesti leppyvä :) Ne jotenkin tasoittaa toisiaan, vai mitä?

Oikein rentouttavaa lauantai iltaa sinulle ja läheisillesi. Enkeleitä vierellesi <3 
Enkeliviestini tälle päivälle, kävin avaamassa Valonpolku sivustolla:

torstai 21. marraskuuta 2013

Runoja

Hei lukijat! Valitettavasti olen ollut tänään niin väsynyt, etten jaksa postailla..mut huomenna on perjantai ja varmaan pirteempi olotila. Laitan jotain runokuvia tähän vielä ja toivottelen kaikille Hyvää Yötä ja levollisia unia <3


keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Keskellä viikkoa

Keskiyö lähestyy taas uhkaavasti. Mulla ollut tän illan ajan ihan mahtava jysäri ja taas vasemmalla puolella. Tunnen kädelläni kuinka suoni ohimolla sykkii. Panacodia kehiin, pakko vaikka vaikuttaisikin keskushermostoon, ei muuta lääkettä pysty allergioiden takia ottamaan :(  

Päivä alkoi ihan kivasti kun kävin huollattamassa ripsiä ja juteltiin Johannan kanssa kaikkee ihanaa asiaa, se tunti kuluu niin nopsasti. Aika samansuuntainen ajatusmaailma vaikka on mua niin paljon nuorempi että voisi olla tyttäreni. Upeaa kun on löytänyt tollasen paikan johon ihan mielellään menee. Naapurihuoneen (kauneushuone Valo) Virpikin sanoi että tuttu ääni kuului..niin, siis minähän en ole ihan hiljaisimmasta päästä..
Kun avasin facebookin, huomasin minulle uuden runokuvasivuston, yksi kaverini oli jakanut sieltä kuvan. Mielenkiinnosta kävin katsomassa minkälainen mahtaa olla ja yllätys oli todella suuri, kun huomasin että oli ottanut minun sivustoltani runokuvia omalleen. No, siinähän ei vielä mitään ihmeellistä, niin moni tekee ja jaettavaksi kuvat on tehtykin, mutta hän oli leikannut kuvien alaosasta runon kirjoittajan nimen sekä Elämän kiehtova taika sivuston nimen pois! Eli jakoi runoja kuin ominaan. Laitoin heti tietoa tästä omalle seinälle sekä Elämän kiehtova taika että Erilainen Mummi sivustoille ja pyysin jakamaan päivitystä, harmitti niin vietävästi asia. Tässä yksi sivustoni runokuva jonka hän oli leikannut, taiteilija tuttavani kuva sekä minun runoni, alaosasta leikattu kaikki tiedot pois, siellä luki myös kuvan tekijän nimi:
Mieshenkilö joka ylläpitää sivustoa YSTÄVÄ soitti sitten minulle asiasta illalla, tai itseasiassa soitteli pojan puhelimeen, sillä minulla on salainen numero, oli kysellyt numeroani tiedusteltusta. Sanoi että hän ei omasta mielestään ole tehnyt mitään väärää ja kun sanoin että tekijänoikeuslaki ei salli tuollaista tehtävän, hän väitti että facebookin säännöissä on että kaikkia tekstejä ja kuvia saa ottaa ja jakaa mielinmäärin, eikä tämä laki koske niitä. Jakaa saakin, mutta kokonaisena! Hän sanoi että minäkin teen väärin kun käytän muiden kuvia runoihin. Teen kyllä niin, mutta koskaan en ota kenenkään yksityisen kuvia, ellen kysy ensin lupaa, vaan aina esim. MTV tai Ylen käyttämiä tai sitten facebookin kuvasivustoilta joista kuvia saa käyttää..niin tekevät kaikki muutkin..mutta tällaista en ole kyllä ennen kuullut tai nähnyt että alaosa kuvasta leikataan pois! Käski minua heti poistamaan päivitykseni asiasta, hänen mielestään olisi pitänyt kertoa asiasta suoraan hänelle, eikä levittää tietoa eteenpäin. Olen kyllä toista mieltä! Siellä nimittäin oli monen muunkin sivuston runokuvia samalla tavalla leikattuna. Harmitti tietty minuakin ihan kamalasti tuollainen törkeä teko ja se on nyt hoidettu tällä tavalla. Eikä kaduta yhtään. Eikä oikeastaan hetkauttanut mitenkään vaikka soittikin, ennen olisin varmaan itkenyt itseni uneen tuollaisen takia, nyt en enää tee niin. Olen tullut vahvemmaksi vastaanottamaan tällaistakin palautetta. Hienoa!

Tämän ihanan tekstin löysin Enkelten matkassa sivustolta facesta:

"Tämä on viesti enkeleiltäsi, että vaihe elämässäsi on päättymässä. He haluavat sinun tietävän, että kun asiat rauhoittuvat he ovat mukanasi auttamassa ohjaamaan sinua uuteen tilanteeseen joka paremmin sopii tarpeisiisi, toiveisiisi ja tarkoitukseesi. " 
- D.V -
Eipä tässä muuta kuin hyvää yötä. Kirjoittelen tähän vielä yhden omankin runoni ja sitten painun sänkyyn! Kuullaan huomenissa!

                                              Tämän mustemmaksi 
                                              ei marraskuun ilta

                                              Odotan
                                              tähtiä taivaalle
                                              kuuta nousevaksi
                                              pilvien verhon repeävän

                                              Antavan valon tulla

                                              Elämän pimeään
                                              Sydämen ikävään

                                              Mieleni vahvana
                                              ehjänä
                                              yön pitkinä tunteina

                                              Kuka tietää syttyikö 
                                              jo tähti?

                                              -Elina-