sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Syysmyrsky

Aamuyöstä heräsin mahtavaan myrskyyn, oiskos ollut joskus 3 aikaan eka kerran. Silloin ei ujeltanut vielä niin lujaa mutta heräsin uudelleen 4 aikaan, silloin oli jo täysi myteri päällä. Katolla, meidän makkarin kohdalla, on antenni ja se ujeltaa todella kamalasti kun käy pienikin tuuli. Siihen ääneen on tottunut, mutta tämä oli jotain ihan muuta. Kissakin oli jotenkin levoton, heräs kun kääntyilin ja alotti maukumiskonserton, mut kun en sille puhunut mitään niin nukahti takas ja niin minäkin. 

Ronja tuli viereen joskus puoli seittemän aikaan, kun oli tullut kylmä omassa sängyssä ja sähkötkin oli poikki niin ei saanut valoja laitettua. Hänen huoneensa on sillä puolella taloa josta tuuli kävi ja oli kovassa myrskyssä viilentynyt. Tuli tyyny kainalossa keskelle, Helmi heräs taas siihen ja senhän piti sitten tulla jalkopäästä ylemmäs, nukahti tytön jalkojen päälle. Nukuttiin sitten vielä kaikki pari tuntia. Sähkötkin oli tulleet takaisin, mutta lämmitettiin kuitenkin takkaa ja puuhellaa kun tuntui aikas kalseelta. Meillä on tupakeittiön tapanen jossa muurit kiertää keskellä taloa, sillain niistä saa mukavaa lämpöä koko taloon. Ja kynttilät paloi koko päivän sisällä.
Sähköt meni vielä muutaman kerran, ihan hetkeksi kerrallaan, mutta pidin puuhellaa kuitenkin lämpimänä koko ajan, kun ajattelin että varmasti just silloin kun on ruoanlaitto aika, taas ne sähköt napsahtaa poikki. Puuhellalla on mukava keitellä vaikka soppaa ja lämmittää tarvittaessa vettäkin, viime talvena kun oli kerran toista päivää sähköt poikki, eikä tullut enää vettä, keittelin sillä kaffi- ja teevedet ja pesuvedetkin, haettiin kylmää vettä anoppilasta. Uunikin siinä olisi, mutta sitä en osaa käyttää. 
Päivällä myrsky koveni ja jouduin hakemaan kaikki ulkolyhdytkin sisälle, niin kovasti ne heilui. Nyt on jo rauhoittunut, onneksi, jos saisi nukuttua paremmin ensi yönä. Mutta mitään varsinaista vahinkoa ei tehnyt. Mites teilläpäin? Kaatuiliko paljon puita?
Tänään oli vanhimman tyttäreni 8 vuotias Enna meillä hoidossa, kun äiti oli töissä ja iskä lähti pelireissuun ison veljen kanssa. Sopivat hyvin yhteen Ronjan kanssa kun on vaan vuosi ikäeroa. Olivat ulkonakin muutaman kerran, vaikka tuuli niin ettei kunnolla meinannut jaksaa avata ulko-ovea. Helmikin käväisi ja kun tuli takaisin, oli juuri niin kova puuska, että putosi portaalta. Se ei ole korkea, n. 30 cm maasta, eli ei mitään sattunut.

Nyt mun pitää lopetella kun puolisko odottelee läppärille pääsyä. Hyvää yötä ja kiitos kun taas käväisit lukemassa. Uusi viikko ja uudet kujeet! Enkeleitä uniisi <3

1 kommentti:

  1. Hei ja huomenta, juu kyllä tuuli vonkui täällä Hollolassakin. Vahinkoja ei tullut, ehkä tuo Salpauselkä tuossa jotenkin suojaa. Samat kujeet lämpöä puuhellasta ja takkatulesta :) Lämpö on niin erilaista, kuin sähköllä. Sellaista pehmeämpää. Kauniit ovat lyhtysi, niitä ihailen, meille ei ole vielä ulos laitettu...milloin laittaisin ? Ehkä tänään :) Kiitos taas tarinatuokiosta. Onpa todella kaunis enkeli säteidensä usvassa. Mukavaa päivää sinulle ja perheellesi myös ♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)