maanantai 18. marraskuuta 2013

Kauniita asioita

Tänään olen mietiskellyt noita ihania asioita ja uusia upeita ystäviä jotka elämääni ovat tulleet rikastuttamaan, oravanpyörästä luopumisen jälkeen.
Ymmärrän joistakin kommenteista, että joku voi olla huolissaan siitä olenko nyt ihan lopullisesti sekoamassa, koska sairastan masennusta ja joskus voi hakea lohtua sairauteen ihan vääristäkin asioista. Minun kohdallani ei se ole niin, vaan henkiset asiat joita olen saanut kiitollisena ottaa vastaan, ovat todellakin tuoneet toisenlaista, upeaa sisältöä elämääni. Olen erittäin onnellinen että olen enkelit löytänyt ja niiden myötä samanhenkisiä ihmisiä. Niinkuin tuossa jo aiemmin olen sanonutkin, mun elämää ei hetkauta kenenkään toisen aate, jokainen saa uskoa tai olla uskomatta, itkeä, nauraa, tehdä mitä tykkää, niin minäkin teen. Kerran täällä vaan eletään, joten nautitaan siitä kaikesta hyvästä mitä eteen tulee ja tehdään sitä mikä saa onnelliseksi. Oletko samaa mieltä?
Masennus ei ole vielä "parantunut", eikä se tule koskaan parantumaankaan, ihan kokonaan. Se vaan on välillä parempi ja voi olla pois pitkiä aikoja, vaikka loppuelämän. Mutta voi tulla uudestaankin. Näiden kaikkien hoitojen tarkoitus, mitä koko ajan saan, on auttaa parantumaan sen verran, että pystyisin taas olemaan "yhteiskuntakelpoinen", eli käymään töissä. Sitä en tiedä koska se tapahtuu, että olisin niin hyvässä kunnossa. Siksi tarvitsen myös lääkitystä, lääkitys kohdallaan..hehheh..nukahtamislääkettä siihen että pystyn nukkumaan, se on tärkein asia sekä tietysti masennuslääkityksen tai oikeastaan mulla on nyt paniikkiahdistukseen lääke. Olen kokenut että tämä on mulle parempi, koska välillä on niitä paniikkioireita kun ei pysty menemään ovesta ulos ja siitä tulee sitten ahdistusta, lääke auttaa niihin oireisiin. Aluksi en halunnut lääkettä koska olen ollut aika lääkevastainen, mutta sitten kun tuntui ettei terapia pelkästään auta, piti turvautua muihin keinoihin, enkä ole katunut.
Päivästä sen verran että se on mennyt aika arkisella rutiinilla. Kaupassa ja asioilla. Hain kolme ihanaa puuvillasta virkattua mattoa olkkariin, mustaa ja valkoista, yksi tuttava virkkaa niitä. Laitan lattiaan jouluksi. 
Lämmittelin päivällä puuhellan ja keittelin siinä kattilallisen kalasoppaa..namskis.. hyvää tuli. Kunnon kokomaitoa ja voita sekaan, sekä paljon tilliä, ehdottomasti parasta! Lapsetkin tykkäävät kun siinä ei ole vihanneksia, eivät juuri muista keitoista perusta, niiden vihannesten takia. Ronjan kaverikin oli ruoalla, kun äiti oli vetämässä jotain kokkikerhoa. Iso kattilallinen, siitä olisi riittänytkin isommallekkin porukalle. No, jäi vielä huomiseksikin. Ja mikä ihana tunnelma kun tuli palaa hellan pesässä...vai mitä?
Taas on melkein yö ja nukkumaan menoaika. Helmi odottelee samalla paikalla kuin aina, tuossa mun vieressä tuolilla. Annan sille vielä annospussillisen ruokaa, nukkuu aamuun asti hyvin. Hyvää Yötä sinulle ja kuullaan taas huomenissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)