lauantai 11. tammikuuta 2014

Kaamosmasennus

Ei voi olla totta, julkaisu meni taas sekunnin lauantain puolelle, mutta postaus siis perjantaista.

Taas ollutkin oikein mukava päivä. Enkelihoitoja muutama päivän aikana, aamulla meditointi enkelten kera ja vielä päivälläkin enkelini vastasi minulle. Olin menossa terapiaan, ajelin autolla, on toisella paikkakunnalla. Koska juttelen enkeleille aina, niin myös nytkin, autossa kyselin, että tuleehan hän varmasti mukaani terapiaan. Autossa en juuri koskaan kuuntele radiota, koska tykkään olla hiljaisuudessa aina kun vaan voin. Mutta jostain syystä siinä tuli mieleen, että avaanpa radion. Siellä alkoi juuri keskusteluohjelma mielenterveys asioista ja haastateltiin naista joka sairastaa masennusta ja lievää paniikkihäiriötä..samoja kuin minä..rakas enkelini vastasi näin minulle.
Ilta on ollut aikas rauhallinen. Tyttö lähti saunan jälkeen kaverille yökylään, aina pitää olla joko kaveri meillä tai hän kaverilla. Viikolla en anna siihen lupaa, mutta näin viikonloppuna sitten kyllä. Poika pelailee kavereiden kanssa verkossa ja puolisko nuokkuu telkkarin ääressä. Mä sain ihan rauhassa tehdä viimeisetkin hoidot ja selailla facessa.

Jotenkin on koko viikon ajan uniajat sekaisin, tuon loman takia. Ihanaa kun on viikonloppu ja huomenna saa nukkua pidempään. Joka ilta on tullut valvottua ja aamulla ei millään jaksais nousta. Pitää taas ryhdistäytyä ja alkaa menemään viikolla aiemmin nukkumaan. Vaikka luin tänään jostain jutusta että tämä on juuri nyt niin yleistä, ollaan väsyneitä jo aamusta, kun on tällainen kaamosaika, eikä lunta ja pimeää sekä harmaata koko päivän. Siinä sanottiin, että lumi piristää aina mieltä ja vie pois kaamosmasennusta. Toivotaan nyt kädet ristissä, että sitä tulisi, edes vähän. Lapset ei keksi enää mitään tekemistä, pelkkää kuraa ja märkää joka paikassa. Mietiskeltiin jo mun terapeutin kanssa, että pitäiskös ostaa kirkasvalolamppu. Onko kellään kokemuksia sellaisesta??
Voih..Helmi tuli ihan kylkeen kiinni ja jäi nyt jostain syystä odottamaan minua, istuu viereisellä tuolilla ja odottelee että koskas tuo mamma tulisi nukkumaan. On mennyt monena iltana jo puoliskon kanssa yläkertaan, mutta nyt jäi odottelemaan. Enhän mä voi tuota katsetta vastustaa, kait se on mentävä sänkyyn. Eipä tässä nyt tänään mitään kummempaa juttua enää olisikaan. 

                Hyvää Yötä teille kaikille rakkaille lukijoilleni <3 Kiitos, kiitos, kiitos <3 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)