tiistai 4. helmikuuta 2014

Enkeleiden suojelua

Huiskis, haiskis halivilivoo, eihän mörköjä oikeesti oo..tää lastenlaulu on soinut mun päässä tämän päivän. En tiedä varmaksi mitä ne rakkaat enkelini nyt haluavat mulle kertoa, oiskos sitä ettei tarvitse pelätä "jotakin"..kyllä se vielä selviää..odottelen rauhassa :)

Aamulla kyllä laulettiin ihan eri laulua; "paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onneeaa Ronja, paljon onneeeaaa vaaaan " :) Kortti ja lahja olivat valmiina pöydällä ja illaksi ostin jätskiä, jota syötiin kermavaahdon ja nompparellien kera.

Huomenna ajattelin käydä hiukan shoppaamassa Lielahdessa, en mä oikeastaan mitään kummempaa tarvitse, mutta jos ostaisin uudet verhot kodinhoitohuoneeseen, ajattelin tehdä siitä hoitohuoneen, kun sillä on niin vähän käyttöä muuten, siellä on vaan silittämättömät pyykkikasat ja joskus silitän, sitä siellä voi tehdä jatkossakin. Sitten on siivouskomero, mutta se nyt ei hoitoja haittaa, aiemmin tein hoidot olohuoneessa. Ihan siisti huone kummiskin, kokonaan valkoinen ja säleverho ikkunassa. Jospa jotain koria ja sellasta ostais, mihin saa aineita. Siellä on myös iso metalliallas, jossa voi pestä kuumakivet käytön jälkeen. Myös jonkun tason tarviisin joka olisi pyörillä ja työskentelykorkeudella, siihen saa kivikattilan tms. Joku kertoi että osti kissan trimmauspöydän ja käyttää sitä. Aina saa hyviä ideoita! Tällaisia käyn katsomassa huomenissa. Lakanoita, tyynynliinoja, pyyhkeitä ja peitteitä olen jo ostanut, Ikaalisten Finlaysonin myymälästä, silloin kun oli puolenhinnan ale. Siellä luulisi ainakin olevan hyvän laatuisia!
Hui kamalaa, runotyttö Kaisa oli ajanut kolarin. Kertoi siitä eilisen postauksen kommentissaan. Onneksi oli selvinnyt säikähdyksellä, vaikka ei autosta voisi kuulemma sanoa samaa. Enkeleitä suojelemassa. Lähetin parantavaa ja rauhoittavaa enkelienergiaa hänelle. Tiedän tarkkaan miltä hänestä nyt tuntuu, aistin se saman vapinan ja kylmyyden tunteen jota itselläkin oli silloin kun ajoin kolarin. Kaikki ihmettelivät miten siitä oikein selvisin pelkillä parilla kuhmulla, mustelmilla ja niskan venähdyksellä. Ajoin auton eteen, hän tuli satasen vauhdilla kylkeeni, pyörähdin muutaman kerran ympäri. Auto meni aikas huonoon kuntoon ja onneksi samalla kaistalla tullut rekka ehti pysähtyä. Vaikka muut sitä ihmettelivät niin minä tiedän miksi selvisin, minulla oli enkelit suojelemassa. He varmasti katsoivat niin Kaisan kuin minunkin kohdallani ettei ollut vielä aika siirtyä ikuiseen elämään, paljon tehtävää jäljellä.

Tänään tiistaina ei enempää, nyt tämä yökukkuja nukkumaan. Hyvää yötä sinulle ja näe kauniita unia! Huomiseen!


3 kommenttia:

  1. Minä kans olin kolarissa kaksi ja puoli vuotta sitten,samoin kolmion takaa auto tuli eteen.Auto meni lunastukseen...Samoin niskat venähti joka muistuttaa yhä edelleen on kipua niskassa...Saman vuoden joulukuussa sain sydän infaktin ja tehtiin pallolaajennus..Enkeleitä on ollut mukana,että tässä vielä ollaan ja kirjoitellaan...Oikein mukavaa päivää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Aila, kyllä sullakin on ollut paljon kestämistä ja tietenkin ne kaikki tulee samalle vuodelle !! Onneksi saatiin vielä hetki täällä maan päällä :)

      Poista
  2. Hei, Mukavalta päiväsi on onneksi taas kuulostanut ♥ Juu, eihän nitä mörköjä oo, mutta enkeleitä on ♥ kiitos Elina, todella lähetit...sanoma osui nin kauniisti kohdalleen, ajattelin tekstata ja kehystää viestin muistoksi elämän jatkumisen päivältä ♥ Kuitenkin olen ollut jälkijunassa täälläkin, koska olen selvitellyt sitä asiaa ja vahinkoa autolle. Olen ihmeellisen johdatuksen tiellä. Olin kolarin sattuessa menossa matkalla myymään rakasta kakkos-autoani, mutta enpä nyt myykään, ennenkuin tämän Volvoni asia selviää. Vankan auton lisäksi minulla todella oli enkelini. Ei aika mun ollut mennä pois ♥ Kuten ei teilläkän Elina ja Aila ♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)