lauantai 22. helmikuuta 2014

Kevättä ootellessa

No niin ja pronssia voitettiin jääkiekossa. Eikös sitä niin sanota että pronssi voitetaan ja hopea hävitään. Eipä mua juurikaan tuo jääkiekko kiinnosta muuten, mutta nyt oli sen verran jännittävä ottelu, että täytyi puoliskon kanssa katsoa. Yleensä mä teen koneella jotain ja hän katselee, melkein kaikki liiga pelitkin, syventyy siihen peliin niin, että välillä huudahtelee itekseen ja kertoo mulle jotain tilanteesta. Olen kuuntelevinani hyvin kiinnostuneena, kun se on hänelle niin tärkeää. Se on sitä toisen huomioonottamista ja hyväksymistä. Sitten jos poikakin on katselemassa, he keskustelevat keskenään, eikä mua tarvita silloin kuuntelijaksi. 

Teinipoika menikin tänään kaverille peli-iltaan (yöhön?). Samanlainen ilta taas kuin silloin oli meillä. Pojat kävivät eilen ostamassa naposteltavaa ja limsaa itelleen ja puolisko vei pojan telkkarin ja pleikkarin sinne tänään autolla, poika meni itse mopolla. Sieltä on vanhemmat poissa puoleenyöhön asti, saa nähdä pelaavatko pojat nyt koko yön, niinkuin silloin meillä. Kaverin äiti oli kyllä laittanut petit valmiiksi jokaiselle, ja sanonut että voisi tietty välillä vähän nukkuakin, mutta katotaan nyt mitä tekevät. Hienoa todella kun viihtyvät noin keskenään ja kotona, eivätkä humputtele jossain kylillä.
Kello on taas jo paljon. Laitoin tytön välillä nukkumaan, ei halunnut mennä nyt yksin yläkertaan kun ei poikakaan ollut siellä ja kävin sen verran vierellä, että nukahti. Helmikin tietysti oli mukana, mutta tuli mun perässä takaisin alakertaan. Me kaksi "vanhaa puuta" nyt täällä istuskellaan, puolisko kattoo Bondia ja mä tässä postailen, Helmi nukkuu soffalla. Tällaista meillä varmaan sittenkin on kun jäädään kaksin, tosin siihen menee vielä aikaa, toiveissa että saisi pysyä terveenä, varsinkin mieleltä, pelkään aina sitä äidin kohtaloa, sairastua Alzhaimeriin kuuskymppisenä. 

Selailin vanhoja kuvia äsken ja silmiin osui tämä parin vuoden takainen kuva Pääsiäiseltä.
Ronja (vas.) kavereineen lähdössä virpomaan, niin reippaana. Eivätkös olekin tytöt suloisia??
Itse tässä lauantaissa ei ollut mitään mainittavan erikoista, normia kaupassa käyntiä ja ruoan laittoa. Hiukan on satanut lunta, mutta ihan loskaa se on, ja lämpöasteita ennustettu koko viikolle, joten eipä ne säät siitä muutu. Ronjan kanssa tänään siitä juuri juttelin, että tykkäisikö hän että sataisi viel' lunta, olisiko enemmän tekemistä. Hän yllätyksekseni sanoi että ei välittäis enää lumesta, vaan odottaa että tulee lämmin ja kevät. Sitä ihan samaa minä odotan, ei enää pakkasia eikä lunta. Niin kesän tunne tästä kuvasta :) 
Huomenna aloitan tekemään ensimmäisiä harjoitustulkintoja hoitoryhmäläisille, enkelitulkitsija kurssin puitteissa. Hiukan jännittää että miten ne mahtavat osua, mutta sen näkee sitten, vain tekemällä oppii. Opettaja neuvoi että kannattaa nostella kortteja meditoidessa ja niinhän mä olen tehnyt nytkin, nostanut aamumeditoinnissa viestikortteja niille joille tehnyt hoidon ja niitä tulkinnut. Nyt teen tulkinnat heidän kysymyksiinsä vastaten, hiukan erilaista, mutta luotan enkeleihini, he neuvovat ja antavat selkeät viestit jokaiselle. Näin olen heiltä pyytänyt. 

Hohhoijaa..nyt sänkyyn..ehdin hyvin lukemaan vielä Dianan enkelikirjaa..ennenkuin uni vie voiton.  Hyvää Yötä rakkaat lukijat <3 

3 kommenttia:

  1. Luen joka päivä sinun juttusi,aivan näen sieluni silmissä sinut siellä.Oikein kivaa sunnuntaita ja odotan päivää 4.3.14

    VastaaPoista
  2. Hienoa! Silloin tavataan Valossa :)

    VastaaPoista
  3. Moi, ehdin vielä tälle päivälle lukemaan blogisi. Asiat tuntuvat olevan mallillaan ♥
    Itsellä on taas unirymi ihan sekaisin. Täytyy varmaan lopetella näin lyhyeen ja opetella ajoissa nukkumaan. Hyvää yötä ♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)