maanantai 19. toukokuuta 2014

Itsehoitopäivä

Aamulla aurinko paistoi puhtaalta taivaaltaa ja ilman lämpötila nousi nopeasti. Poika aloitti TET-viikon, pääsi toivomaansa paikkaan ja tyttö meni kouluun. Minä lähdin samalla jäsenkorjaajalle Tesomalle. Selkäni ja hartiat ovat vaivanneet ja toinen jalka puutuu välillä. Hän sanoi että selässä on kaikki lihakset niin kireällä ettei mikään ihmekään että jalat tuntuvat välillä pökkelöiltä. Joku nikama on mennyt jopa v-muotoon oikealle päin. Hän aloitti hoidon jalkapohjista, siellähän on paljon hermoja ja acu-pisteitä ja siitä lähti ylöspäin. Ensin jalat edestä ja sitten takaa, selkä ja hartiat. Mulla on hartiaosa kuin "puuta", en oikeastaan tuntenut mitään, vaikka hoitaja sanoi että painaa niin paljon että sormet tärisee. 

Hoito ei satu yhtään, vaikka nimi on tuollainen!! Heti jos oli joku kipeämpi kohta, piti se sanoa ja hoitaja hellitti otetta. Siinä venytetään lihaksia jne. , kova työ on hoitajalla, hikipäässä hänkin sitä teki. Otin pari uutta aikaa, sitten pitäisi olla taas vähän helpompi olo. Nyt jo helpotti sen verran että selkää ei särje koko ajan. Omaa vikaahan siinä on, pitäisi liikkua enemmän ja venytellä, joogailla, ne auttaisi, mutta kun ihminen on peruslaiska, ei sellanen hikiliikunta kiinnosta. Metsässä kyllä kävelen ja kävelemässä käyn muutenkin, mutta se on sellaista nautiskelua..
Kun palasin kotiin, alkoi taivas tummentua, jyrinää kuului jostain kaukaa. Ilma oli todella hiostava ja lämpömittari näytti +29. Ronja kyseli heti että pitääkö sähköjohdot vedellä irti seinistä, koska meillä on hajonnut ukkosilmalla kaksi telkkaria. Parempi ottaa ajoissa ne pois, joten kyllä ota vaan. Toinen telkkari hajosi niin, että ukkonen oli mennyt jo ohi ja alkoi pilkistellä aurinko pilvien lomasta, laitoimme johdot takaisin pistorasiaan. Ei mennyt kuin viitisen minuuttia ja salama välähti, sekä samassa jyrähti aivan sairaan lujaa, niin että talo tärisi. Siinä räpsähti telkkari ja tiedettiin heti että meni rikki, kun yksi oli jo aiemmin hajonnut. Onneksi ei oltu ehditty laittaa tietsikoita yms., säilyivät ehjinä.

No, ukkosilmahan sieltä tänäänkin tuli. Tosin ensin jonkin aikaa vain salamoi ja jyrisi, sitten vasta alkoi sataa ja sitä tulikin hetken oikein lujaa, mutta meni kyllä aika nopeasti ohitse.
Katseltiin Ronjan kanssa terassilla luonnon voimien leikkiä, aivan upeaa katseltavaa. 
Helmi jäi tänään ulos siksi aikaa kun olin hoidossa, jätin hänelle vesikipon takaterassille, kun oli niin kuuma. Yritin saada jäämään sisälle, mutta maukui niin sydäntä särkevästi, että päästin ulos. Hän nukkuu enimmäkseen terassilla, siinä on hyvä paikka kun aurinko ei suoraan räkitä, eikä harakat pääse kiusaamaan. Äsken kun suljin ja lukitsin takaoven, hän oli heti uudelleen menossa ulos, mutta emme päästä yöksi. Kulkee kettuja ja muita eläimiä, parempi olla yöt sisällä, vaikka nytkin kyllä maukui ihan kamalasti ja katsoi suoraan silmiin, että etkös sä mamma enää päästä mua ulos.
Huomenna tiistaina tää mamma täyttää jo 55vee !!! Nyt en enää jaksa täyttää sitä ikuista 25 vuotta, uskallan jo myöntää ikäni. Kun pääsee sen yhden vaiheen yli, niin ikä ei olekaan enää niin kuoleman vakava asia, vain numeroita :) 

                                        Hyvää Yötä rakkaat. Kauniita unia! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)