sunnuntai 24. elokuuta 2014

Sydämen ääni

Kiitos teille kaikille jotka olette kulkeneet mukana 1½ vuotta, kun tänne olen postaillut. Vuoristorataa on elämä mennyt, mutta kuitenkin suurin asia on se, että sieltä aallon pohjalta on tähän noustu, yhdessä teidän kanssanne. Tämä asia tuli mieleen Mailiksen kommentista, kiitos siitä sinulle Mailis :) 

Lueskelin itsekin niitä ihan ensimmäisiä postauksia eilen, vähän vielä arkoja, en uskaltanut ihan kamalasti laittaa tunteita peliin, olin niin rikki. Olen hakenut sitä omaa tyyliä samalla. Mutta huomannut että paras on kuitenkin se joka tulee miettimättä, tekstiä tulee mieleen ja sormet juoksee näppäimillä, silloin se tulee sydämestä. En juurikaan tekstiä enää korjaile, paitsi kirjoitusvirheitä. Kirjoitustyyli on myös mun ihan oma tyyli, eli en kirjoittele "kirjakielellä" pelkästään, se olisi liian vierasta. Kirjoitan niin kuin puhunkin, sillä tavalla tulee tekstistä elävämpää. 

Kaikkihan ei tykkää tyyleistäni ja jotkut välillä siitä on huomauttaneetkin, mutta netissä on valinnanvaraa siihen mitä lukee. En enää hajoa negoista kommenteista, niinkuin alussa.
Samaa sanoin vierailijalle "Enkeliviestit" sivustollani, jokainen voi valita millä sivustolla käy, kun hän kommentoi yhteen enkeleiltä saamaani viestiin, etteivät tekstini tule Jumalalta, että enkelioppi on eksytystä ja vain Raamatusta löytyy totuus. Hmmm...niinkuin täälläkin olen todennut, jokainen saa uskoa mihin tahansa tai olla uskomatta mihinkään, se ei mun elämää hetkauta mihinkään suuntaan. Mä vaan elän tätä omaani ja juuri siten kuin itsestä hyvältä tuntuu. En tuomitse, syrji tai väheksy ketään sen perusteella mihin uskoo tai ei usko. Kaikki tuollainen tuomitseminen vie itseltäänkin tältä tuomitsijalta, valtavasti energiaa ja tuo ympäristöön huonoja energioita. Toivon kovasti että jokainen meistä antaa kaikkien kukkien kukkia eli jokaisen olla sellainen kuin on, ja uskoa juuri siihen mikä sydämessä tuntuu sykäyttävän. 

Kiitos sinulle ihana lukijani ! Siipien sipaisuja päivääsi :) 

Tähän loppuun haluan vielä laittaa viestin enkeli Mystiquelta:

"Kulje päättäväisesti eteenpäin, äläkä lannistu, vaikka sinulle sanottaisiinkin ei. Ihmeiden aika ei ole ohitse.

Vastusta kiusausta miellyttää muita tai taipua paineen alla. Kaikki osapuolet tulevat lopulta olemaan tyytyväisiä ratkaisuun. Seuraat jumalallista polkua, eivätkä kaikki välttämättä ole valmiita näkemään asioita kuten sinä. Tee parhaasi selvittääksesi muille näkemystäsi, mutta muista, ettei sinun tarvitse puolustella tekojasi. Tule pimeästä kohti valoa. Tiedät mitä teet, ja me enkelit tuemme sinua täysin"

Rakkaudella, Elina 

6 kommenttia:

  1. Hei Elina!
    Kiitän jälleen sinua - olet jakanut sisimpäsi ja samalla ollut monelle vertaistuki blogisi kautta.
    Tanka-runossa asnotaan,että päivän voi kokea vain kulkemalla yön polun kautta...en oikeastaan ole noin skeptinen, mutta tosi on, että elämänkokemus kaikkine iloineen ja suruineen lisää ihmisen kykyä kaikilla elämän alueilla ja myös empatiakyky kumpuaa kunkin kokemuksesta - ehkä jo varhaislapsuuden kokemuksista, jotka muovaavat persoonallisuutta merkittävästi.
    Tietenkin riippuu kunkin ihmisen henkilökohtaisesta voimavarasta, miten saa lahjansa hyödynnettyä elämässä.
    Olen itse hylätty lapsi, ja olen jo varhaislapsuudesta tahtomattani joutunut kokemaan muutakin kuin tasaista ja rakkaudentäyteistä hoivaa ja perusturvallisuutta.
    Minullekin on kasautunut paljon henkisesti kuormittavaa....sekä omista lähtökohdistani että myös elämän myöhemmin tuomaa.
    Kuitenkin olen persoonaltani valoisa ja eteenpäin pyrkivä - kuten huomaan sinunkin olevan.
    Se vahvuus, mikä kussakin ihmisessä on - elämänvoima - saa monenlaisia muotoja eikä elämänkarikoissa aina loista esille.
    Uskon sinunkin olevan kiitollinen elämälle, kuten minäkin olen...eniten herkkyydestä, joka ei ole ainakaan toistaiseksi minuakaan musertanut, vaan on vaikeidenkin hetkien jälkeen osoittautunut suorastaan tärkeimmäksi jaksamisen ehdoksi.
    Mitä tulee arvosteluun, mistä mainitset...Intialainen Nobel-kirjailija Rabindranath Tagore toteaa romaanissaan 'Gora' . joka käsittelee hindulaisuuden moninaisuutta - että jos joku löytää sisäisen rauhansa vaikka sitten kiven palvonnasta ja sen kautta on hyödyksi ja avuksi muille ihmisille, ei se ole kenenkään arvostelun eikä halveksunnan alaista.
    En itse ole uskossa, mutta en näe myöskään ristiriitaa uskonnollisten ja hengellisten pyrkimysten ja oman, enemmän ihmisen omiin henkisiin voimavaroihin perustuvien pyrkimysten välillä. Kaikillahan meillä on sisäsyntyinen usko ja omatunto. Uskon muodot vain vaihtelevat.
    Jaan pyrkimyksesi iloon, oikeudenmukaisuuteen ja työhön muiden hyväksi...Eino Leinon sanoin: "työs olkoon pientä tai suurta vaan, kun vain se tähtää suurempaan ja kun sitä palkan et tähden tee, se arvonsa ansaitsee!"
    Kiitos, tsemppiä, iloa ja valoa sinulle - ja odotan edelleen antoisia lukuhetkiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hilkka ihanasta kommentistasi <3

      Poista
  2. Kiitos tästä mahtavasta blogistasi! Saan tästä päiviini valtavasti hyvää energiaa ja iloa �� Jatka samaan tyyliin, kirjoitat upeasti!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)