sunnuntai 31. elokuuta 2014

Wanhojen talojen päivä

Rakkaat lukijat!
Nyt on puolisko jo päässyt kotiin. Oli kolme päivää sairaalassa, vähän jo parempikuntoinenkin. Sanoi itse että nyt ei enää yhtään hengästytä ja jaksaa jo tehdäkin jotain. Arveltiin että keuhkokuume oli varmasti hänellä jo pidempään, koska sitä hengästymistä ja väsymystä oli niin kauan, melkein siitä asti kun tuli sairaalasta, mutta eihän sitä osannut aavistaa, koska muutenkin oli heikossa kunnossa. Keuhkokuumehan voi olla kuumeettomanakin. Siksi se sitten oli ehtinyt nostamaan tulehdusarvot huippulukemiin. Mutta nyt siis kotosalla ja jaksanut jo kävellä ulkonakin. 

Tänään mentiin yhdessä kiertelemään Hämeenkyrön vanhoja taloja. Lopussa mies ei enää jaksanut lähteä, vaan odotteli autossa, mutta minä kiertelin. Täällä oli ensimmäistä kertaa tällainen tapahtuma, ja olikin mielenkiintoinen. Ihan yksityiset ihmiset olivat suostuneet avaamaan oven taloonsa, joka on ehkä vuosisatoja ollut suvun asuinpaikkana, ovat ostaneet vanhan talon ja kunnostaneet tai sitten, niinkuin yksi kohde, oli siirretty paikalleen hirsi hirreltä. Erilaisia kohteita, ei käyty ihan kaikkia, koska niitä oli aika monta. Katsottiin kartasta sellaiset talot jotka itseä kiinnostivat eniten. Laitan tänne kuvia muutamasta talosta, hiukan erilaisista. Joillain oli vain yksi huone mihin päästettiin, toisilla koko talo. 

Aloitettiin tästä meidän läheltä, Osaran kartanolta. Siellä on monta rakennusta ja isot hevostallitkin joissa heillä oma ratsastuskoulu ja Ronjahan innostui nyt siihen. On kyllä jutellut jo aiemmin ratsastuksesta, mutta nyt kun huomattiin että siellä on myös alkeiskursseja, niin voi olla että menee vielä sinne jossain vaiheessa. 

Vanhasta vilja-aitasta aloitettiin kierros, siitä oli tehty museon tapainen, jossa paljon kaikkea ihanaa vanhaa tavaraa. Kovin montaa kuvaa en ottanut kun oli niin paljon ihmisiä, enkä viitsi vieraiden ihmisten kuvia laittaa blogiin ilman lupaa. Jotain nopeasti näpsin. Leikkasin pois kuvista kaikki ihmiset jotka vahingossa niihin tupsahtivat. 
Pihassa oli mahtavia vanhoja tammia, ihan täynnä tammenterhoja. Ronja kyseli, että saiskohan sieltä niitä jos puuta vähän ravistaisi. Käskin kokeilla. :) 
Seuraava kohde oli myös mielenkiintoinen, talo oli tuotu hirsi hirreltä vanhalta Kyron (nyk. Metsä) asuinalueelta. Talon kuntoon saattaminen kesti yhteensä 15 vuotta, ennenkuin pääsivät muuttamaan vuonna 2005. Kaikki tulisijatkin oli tuotu kivi kiveltä ja koottu paikanpäällä, jotkut oli hiukan kärsineet, mutta upeita kaikki silti. Mä olen ihan tulisija-fani ja otin joka paikasta kuvia, missä niitä vaan oli. 
Kohde Juhala oli minua sykähdyttävin kokonaisuus. Ronjan kaverin kotitalo, jonka pihapiirissä on vuohia, kanoja, pupuja ja hevosia joiden asuinpaikka on vanha navetta. Talutusratsastustakin oli lapsille järkätty. Talo on rakennettu 1920-luvulla.
Talon ulkokuvaa en ole itse ottanut, nappasin sen tapahtuman sivustolta, otettu jo kesäkuussa. Kertakaikkiaan unohdin kuvan ottamisen, kun ensin oli niin paljon ihmisiä koko ajan menossa ja tulossa ja lopulta pois tullessa olin niin lumoutunut sisustuksesta. Vaikka talo on pieni, on siellä paljon huoneita ja kolmessa kerroksessa. Paljon valkoista sekä uutta ja vanhaa rinnakkain. Juuri sellaista mitä laittaisin itsekin, jos olisi sitä yhtä (rahaa!). Kaunista, kaunista! Laittelen tähän muutamia kuvia yksityiskohdista, ihastelkaa. Tosin mulla on niin huono ja vanha kamera, ettei kuvat aina oikein onnistu..
                                  Keittiö
                                           Olohuone ja ihana tulisija sielläkin
                                  Yläkerran kylppäri
                                  Pienimmän tytön huoneesta
                      Alimman kerroksen kylppäri. Ammeen yläpuolella upea valaisin
      Portaikosta, tuli vähän läheltä tämä kuva, kun oli taas muita ihmisiä niin paljon
                                    Pihapiirissä upea, romanttinen kesähuone
Aaaaaahhhh, oli siis aivan ihana, kuvat ei anna oikeutta sille.  
Tässä välissä Ronja jo väsyi ja vietiin hänet kotiin, teinipoika oli siellä odottamassa, ei lähtenyt lainkaan mukaan. Tuon ikäisiä ei niin tällaiset asiat kiinnosta.

Sitten oli vuorossa Wanha-Jutila, entinen maatila Viljakkalan puolella. Siellä oli tarjolla kaffia, mehua, pullaa ja mustikkapiirakkaa, pienellä korvauksella. Pihapiirissä oli paljon rakennuksia, mutta oli paljon sitten taas muita ihmisiäkin, joten kuvia sai otettua vähän. Sisätilasta löysin upean tulisijan ja siinä ihanan enkelin. Niitä piti tietty kuvailla ja sitten oli kaunis vanha senkki, jonka yläpuolella seinällä puu lintuja täynnä..hieno yksityiskohta.
Tämän haluan vielä tänne laittaa, hiukan erilainen kohde. Keskeneräinen rakennus-remontti projekti. Talossa on ollut joskus leipomo ja nyt nuoripari oli aloittanut rakentamaan siitä itselleen kotia. Ihan valtaisa työ edessä, mutta upea paikka, Kirkkojärven rannalla ja upea talo, kunhan saavat sen kuntoon. Sisällä ei oikein ollut kuvattavaa, lattiat olivat osasta huoneita vielä pois ja muiden huoneiden eteen oli laitettu tuoleja ja yhdessä oviaukossa oli verkko, koska heillä oli koiria ja kissa siellä myös. Kuvia siis vain ulkopuolelta. 
Kierroksen jälkeen olikin jo nälkä, poikettiin vielä paikallisessa pizzeriassa ja kun sai vatsan täyteen, pikku päikkärit oli paikallaan. 

Ihanaa alkavaa syyskuun viikkoa sinulle ja kiitos kun kävit lukemassa :)

Rakkaudella Elina


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)