lauantai 4. lokakuuta 2014

Iloa ja surua

Ihanaista lauantaita rakkaat lukijani :)

Yleensä nukun piiiitkäään viikonloppuisin, olen niin aamu-uninen, mutta tänään kello pirahti klo 7. Lähdin lapsenlapsieni koulun myyjäisiin tekemään Intialaista Päähierontaa, 3.lk luokkaretkirahaston kerryttämiseksi. Viljakkalan koulua käyvät vanhemman tyttäreni lapset Enna 3.lk ja Leevi 6.lk. Kummankin luokan pöydästä piti tietty ostaa jotain. Väkeä oli todella paljon, tein kuusi hoitoa, 15min näytehoitoja, hinta 5e. Myyjäiset kestivät kaksi tuntia, klo 10-12 ja kun lähdin vähän ennen kahtatoista, ei väki ainakaan ollut vähentynyt, mutta myyntipöydät alkoivat olla tyhjinä. Olin ihan omassa huoneessa hoitoja tekemässä, oli asiakkaille parempi kun saivat olla rauhassa, eikä myyjäissalissa hälinän keskellä. Niin mukavaa ja virkistävää välillä itsellekkin :) 
Tiistaina tulee Kirsi Ranto taas vetämään, meille enkelien ystäville, enkeli-illan tänne Hämeenkyröön. Hän on ollut Usa:n kamaralla, mutta on lähtenyt sieltä jo kohti kotia. Mielenkiintoinen matka hänellä, olen seurannut facebookissa. Ihanaa taas nähdä ja ennenkaikkea osallistua voimaannuttavaan iltaan, samanhenkisten ystävien kanssa. Taaskin 15 hengen ryhmä täyttyi nopeasti jo elokuussa ja varallekkin tuli jo monta. No sitten tietysti tulee aina peruutuksia, koska voi tulla jotain muuta tärkeää juuri sille päivälle. Tuli niin paljon että varallaolijatkin jo loppuivat kun osa ei päässytkään..selvittelin sitten olisiko joku muu tulossa ja nyt olen selvitellyt illan maksuja, osa vielä maksamatta jne..plääh..aikamoinen rumba ollut näiden kanssa. Mutta tiistain enkeli-ilta korvaa kaiken. 
Vaikka iloa niin vähän suruakin, kun Helmi-herra on ollut kadoksissa tiistaista alkaen. En tiedä mikä kumma katoamisvimma hänelle on nyt tullut, kun vuoden ollut tässä nurkissa ja sitten pari kertaa peräkkäin katoaa. Eka kerralla hänet löydettiin puusta, parin yön jälkeen, nyt ollaan taas kierrelty kaikki mahdolliset paikat ja etsitty puut ja laitettu viestiä naapureille ja muille lähistöllä asuville. Ei mitään! Tänään yritin soittaa jonnekkin Siuron löytöeläinvastaanottoon, kun Hämeenkyrön kunnan sivulta ei löydy mitään numeroa sellaiseen paikkaan, eikä myöskään googlettamalla. Ajattelin että ilmoitan sinnekkin, jos joku on vaikka vienyt tai vie Helmin sinne, hänellähän on siru, joten tunnistaminen on helppoa kun on oikeat laitteet. Huoli on taas valtava !!
Kun Helmi tulee takaisin, päätimme että ostamme hänelle pannan jossa siru jolla voi jäljittää, teinipoika opasti että sellaisia on olemassa ja puhelin apuna kissa löytyy helpommin. Ei seniori kissaa enää henno opettaa sisälle kokonaan, kun on koko elämänsä tottunut menemään ulkona itsekseen. Olisi varmaan vaikea paikka hänelle. 
                                     Rakkaalle Helmille:

Rakkaudella Elina 


2 kommenttia:

  1. Jotenkin tuntuu, että enkelit ovat monen lähellä...myös itse olen saanut kokea jotain uutta...
    Tuntuu, Elina, että kun kirjoitat harvemmin, niin ei aina muista lukea blogiasi, vaikka sitä on aina odottanut! Mutta ymmärrän kyllä, puuhaa on paljon ja monta juttua, kaiken lisäksi teet ihanaa työtä!
    Oletko käynyt mun blogissa? Kiinnostuin asiasta ja olen ihan noviisi, mutta kirjoittelen ja kuvailen jonkin verran! Nyt myrskyää, mutta sisällä on turvallista olla!

    VastaaPoista
  2. Hei Mailis. En ole käynyt katsomassa, mutta pitääpä tutustua. Mullahan tää lähti siitä pahasta sisäisestä olosta, jonka halusin purkaa ja kirjoittaminen on se mun juttu, joillakin maalaaminen, laulaminen tms. Kun kerran itsekin kirjoittelet blogia, sulla on varmasti google-tili, joten liity lukijoihini, niin saat ne joka kerta näkymään omalla sivullasi kun olet kirjautunut sisään tiliisi. Tuolla vasemmalla puolella "liity tähän sivustoon". Tai sitten tilaa blogini suoraan omaan sähköpostiisi :) Enkeliterkuin Elina

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)