torstai 16. heinäkuuta 2015

Lomalla

Yrittäjän lomailu on max viikko kerrallaan ja sitten välillä töitä tekemään. Minä lomailen tällä viikolla, ihan seitsemän päivää :) Puolisko aloitti kesälomailunsa myös maanantaina joten ollaan koko perhe oltu yhdessä vapaalla. Ollut ilmojen puolestakin todella kaunista. Koko alkuviikon on aurinko paistanut, mutta ei kuitenkaan hellettä, josta en niin kovasti piittaa. Vasta tänään torstaina tuli ensimmäiset ukkossateet illalla seitsemän jälkeen. Ulkoiltu, lepäilty ja menty sinne minne nenä näyttää :)

Tänään on vietetty lekottelupäivä. Aamulla meditointia nurmikolla, auringonottoa lepotuolissa ja siinä myös pikku päikkärit. Kun pilvet alkoivat kerääntyä taivaalle, vaihdoin sisätiloihin ja avasin levyn Fazerin sinistä, mussuttelin sitä telkkaria katsoen ja jäi siitä vähän tämän tietsikankin ääreen...namskis, ihan parasta suklaata.

Maanantaina käytiin naisissa kyläilemässä toiseksi vanhimmalla tyttärelläni joka muutti kesäkuun alkupuolella Nokialle uuden avomiehensä luokse. Heillä on nyt suurperhe, koska miehellä on neljä lasta ja tyttärelläni kolme. Vaikea ero entisestä "avokkaasta" on ollut raskas ja ilkeä. Narsistit haluavat vahingoittaa ja kiusata toista viimeiseen asti. Onneksi nyt ero jo paremmalla puolella, kaksi vuotta sitä piinaa ja ahdistusta on kestänytkin. Uusi seurustelusuhde on kuitenkin kestänyt tämän kaiken, todellista rakkautta! Siellä kodissa on elämää, vilinää ja vilskettä :) Olimme viime sunnuntaina juuri heistä yhden, kaikkein vanhimman tytön rippijuhlissa. Tämä kuva otettu siellä. Yksi pieni mies puuttuu kuvasta, muut olivat paikalla. He ovat siis lapsenlapsiani ja "bonus-lapsenlapsia" :) Mummin muruja!
Tiistaina Ronja pääsi vanhimman tyttäreni perheen kanssa Ideaparkiin ja tietty Fun Parkissa olivat käyneet. Siellä vierähti heillä melkein suurin osa päivästä. Teinipoika on ollut kesän töissä, mummulla taloa maalaamassa ja oli siellä myös tiistain, joten saatiin puoliskon kanssa viettää oikein laatuaikaa yhdessä, pitkä aika kun viimeksi olemme olleet vain kahdestaan. Käytiin syömässä ulkona ja nautittiin yhdessä olosta. Upea päivä!

Keskiviikkona lähdimme aamupäivällä ajelemaan kohti Helsinkiä. Päätimme tiistaina että käydään Suomenlinnassa, sinne on nuoriso toivonut reissua, eikä oltu koskaan aiemmin käyty. Säätilasta ei tietoakaan, mutta iltarukouksessa pyytelin taivaallisilta auttajilta aurinkoa ja sitähän saatiin. Heti jo aamulla alkoi aurinko paistaa ja sitä kesti koko päivän ajan. Välillä tuntui jo vähän liiankin lämpöiseltä minulle, mutta onneksi raikas merituuli vilvoitti mukavasti. Menimme lautalla ensin tutustumaan Lonnaan ja sieltä sitten Suomenlinnaan. Siellä oli kyllä nähtävää ja aika paljon väkeäkin, muutama muukin oli päättänyt tulla sinne retkeilemään. Laitan tähän muutaman reissusta ottamani kuvan!
                                              Lautalla leppoisa tunnelma
Lonnan saari oli nopsasti nähty, sitten vaan otettiin aurinkoa ja odoteltiin uutta lauttaa jolla pääsemme Suomenlinnaan. Sain sellaisen mielikuvan että Lonnassa ihmiset käyvät syömässä hyvin ja sitten jatkavat matkaa..meidän porukasta ei kenelläkään ollut vielä nälkä, joten ruokailimme vasta Suomenlinnassa
                   Sieltähän se lautta vihdoin tulee, puolen tunnin odotuksen jälkeen..
                                       Suomenlinnassa! Ja eikun kiertelmään
Teinipoikakin tuli vahingossa kuvaan, hän ei koskaan anna itsestään kuvia ottaa. On tässä kuvassa keskellä, pitkä poika!
Tästä kuvasta tuli mieleen mun elämä. Pitkä, sokkeloinen käytävä jonka päässä vihdoin valoa, iloa ja rakkautta. 
                    Todella kauniita luolia ja pitkiä käytäviä, ihania valkoisia kiviä..
                                             Merimaisemia joka puolella
                                            Huhuuuu!!!...ison tykin piippu
                                     Enkeleitäkin löytyi, patsaan juurelta
Mukava ja mielenkiintoinen päivä loppumassa, lautalla takaisin Kauppatorille. Vielä noin 2½ tunnin ajomatka kotiin. Perheeni miehet antoivat luvan tämän kuvan julkaisuun blogissa..
Ja aurinko paistoi! Kotimatkalla nuorison edustajat nukahtivat. Minä yritin pitää puoliskolle puheseuraa koska hän ajoi, vaikka omatkin luomet alkoivat pikkuhiljaa lupsahdella kiinni:) 

Kiitos kun kävit lukemassa. Kommentitkin kivoja lukea!

Enkeleitä päivääsi
Elina 



torstai 9. heinäkuuta 2015

Rumpukurssi

Sunnuntaina 5.7 järkkäsin Sateenkaareen (liiketilamme Kyröskoskella) rumpukurssin. Osallistujia oli aluksi yhdeksän, mutta yksi joutui perumaan viime metreillä, joten meitä oli siis kahdeksan ja se olikin ihan hyvä määrä hoitolani tiloihin. Arto Ukko Hämäläinen toimi opettajana ja apuopena Virko Virpi Kolulahti. Aluksi saimme kuulla kurssin kulusta ja Arto rummutteli meille kun hiljennyimme. Nousimme sitten seisomaan piiriin, rummun soidessa teimme tupakkalahjaseremonia, samalla Arto kutsui taivaalliset auttajat paikalle. Ihan kaikkea en muista mitä hän sanoi, mutta se oli todella voimaannuttavaa. Sitten alettiin rumpujen valmistus.
                      Naiset kuuntelevat tarkkaavasti räväkkä sanaisen Artsin juttuja :)
Arto ja Virko toivat kaikki tarvikkeet mukanaan, rummun aihiot - eli puinen ympyrä, jonka Arto oli omin sanojensa mukaan vääntänyt polven ympärillä, eikä yksikään ollut ihan pyöreä. Sitten oli poron nahkaa - josta tehtiin rummun kalvo ja sillä myös rumpu sidottiin. Erilaisia työkaluja, joilla esim. tehtiin reikiä nahkaan. Vateja joihin nahat laitettiin pehmenemään veteen ja värejä joilla rummun sai maalata.
                                 Virko laitteli nahat ja jokainen sai valita omansa
                         jonka jälkeen Arto leikkasi jokaiselle rummun mallisen palan
Kaikki leikkasivat valitsemastaan nahasta piirretyn ympyrän ja loppunahasta suikaleita joilla sitten rumpu sidotaan malliinsa ja kiinni rumpuaihioon
                    Sitten nahat laitettiin pehmenemään veteen, upotettiin kokonaan
Nahat jätettiin likoamaan ja lähdettiin ulos. Ensin puuosa hiottiin hiekkapaperilla. Jokaisen piti hakea ihan oma paikka ja tehdä hionta hiljaisuudessa, näin herätettiin rummun sielu, sen jälkeen se maalattiin vahamaalilla ja vielä kiillotettiin puuvillakankaalla. 
                Arto näyttää mallia..Sanna siellä jo taka-alalla hioo omaa rumpuaan
                                                       Ruokatauko!
                       Virkon tekemät upet rummut, jotka hän toi meille näytille
Näistä tehtiin sekä soittokapulat että sidontakapula rummun takapuolelle. Villasta neulahuovutimme soittokapulan päähän pehmeän pallon
Ruoan jälkeen aloitettiin nahkojen värjäys. Toiset teki batiikkivärjäyksen (minä!) ja jotkut laittoivat kahta eri väriä tai vain ihan kokonaisena kastoivat väriin. Mikä itsestä parhaalta tuntui. Joillakin oli jo visio valmiina väristä, minulla ei, ajattelin että katson mikä sitten resonoi. Ja se olikin helppo ratkaisu, enkelit antoivat merkin mihin purkkiin se oma rummun kalvo piti laittaa. 
Isommat värit huuhdeltiin liotusvedessä pois ja kalvot laitettiin kuivumaan sisälle pyyhkeiden päälle
Kalvojen hiukan kuivuessa venyttelimme leikkaamistamme suikaleista pitkiä ohuita "naruja", joilla sitten rumpu sidottiin. Oli kyllä aikasmoinen työ venyttää sitä nahkaa, mutta menihän se kun keksi oikean tekniikan. Hauskaa oli ainakin, naurettiin ja Arto heitteli mukavia kommentteja väliin. Räväkkä suustaan ja hyvin boheemi tyyppi muutenkin, mutta aivan ihana. Enkelikin tuli mukaan ilonpitoon! Toiset tässä jo venyttelevät rummun päälle kalvoakin.
Arto näyttää minun rummulla mallia miten kalvo laitetaan rumpukehikon päälle ja sitten venytetään ja sidotaan pujotetulla nyörillä siihen tiukasti. 
Huovutuksen opettelua! Kalvo on jo kiinnitetty nahalla tiukasti rumpuaihioon. Sormenpäät olivat kyllä kipeät kun teki tuon määrän solmuja märästä nahasta joka koko ajan luisti pois käsien välistä. Lopuksi kiinnitettiin taakse keskelle vielä kapula, myös nahkasuikaleilla. Naiset ihastelevat kattopurjettani..mikä se on?...sen näet kun tulet hoitoon luokseni :) 
Tässähän niitä sitten valmiita rumpuja, iloisia naisia ja yksi väsähtänyt mestari. Rummun piti kuivua vähintään kaksi päivää, jotta nahka ja kaikki solmukohdatkin ovat varmasti kuivia, ennenkuin aloittaa rummutuksen. Olisin kyllä heti halunnut kokeilla, mutta maltoin odottaa ja sitten olenkin ti, ke ja to iltoina rummutellut kiitokset päivästä Korkeimmalle Isälle ja enkeleille sekä Äiti Maalle hänen antimistaan. 
Valokuvaamisten ja muiden jälkeen hiljennyimme taas ympyräksi, otimme käsistä kiinni ja Virko aloitti kiitokset joka ilmansuunnalle sekä Äiti Maalle ja Korkeimmalle. Hän käytti niin kauniita sanoja, että joillakin tuli itku. 

Oli kyllä niin, niin ihana kurssi ja ihanien ihmisten kanssa, että täytyy syksyllä järkätä uusi, jos tulijoita on. Kiitos kaikille voimaannuttavan hauskasta päivästä: vas.ylh. Kristiina, Nina, Anu, Maija, Sanna, vas.alh. minä, Virpi, Ulla ja Arto.   

Oma Uuden Ajan Valo-rumpuni!


Enkeleitä päivääsi
Elina 

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Retriitti

Olimme Lauran ja 30 muun kanssa upeissa Turun saariston maisemissa meditaatio-retriitissä 26.-28.6, nimi oli "Vihreä Enkeli", Brahma Kumariksen järjestämä. Niinkuin nimikin jo sen sanoo, aihe oli luonto ja Äiti Maan kauneus. Retriitti ja ruokailut olivat ilmaisia, vain majoitus ja matkat kustansi jokainen itse. Eli ei kallis. Menimme saareen lautalla, upea, uusi kokemus sekin. 
                                                    Odotellaan lauttaa!
                        Lautalla ajelimme kohti Iniön saaristoa, noin 20 minuuttia!
                                                   Saavumme saareen!
Pyysimme kauniita ilmoja ja saatiinhan ne sinne. Välillä oli pilvistä ja välillä aurinko paistoi, mutta ei satanut ja oli upean lämmin viikonloppu! Mökki jossa majoituimme kahdestaan Lauran kanssa, oli pieni ja vaatimaton ja ulkovessat, mutta hintakin oli vain 140e meiltä kahdelta koko sen kolme päivää. Meillä kävi hyvä tuuri siinä, että meidän huoneen vieressä oli myös sauna ja suihku, joten siihen oli helppo piipahtaa pyyhe vain päällä. Mökissähän me tosin kävimme vain nukkumassa, itse retriitti ja kaikki muu siihen liittyvä oli pienen matkan päässä toisessa majoituspaikassa. Siellä myös vetäjät majoittuivat. 
                                               Meidän pieni saunamökki!
Aamusella lähdimme aina aikaisin ensimmäiseen meditointiin ja sen jälkeen aamupalalle, Brahma Kumariksen väki teki itse retriitti väelle kasvisruokaa. Leipoivat ihanaa leipää joka oli aina pehmeää ja lämmintä sekä aamu- että iltapalalla ja tekivät maistuvia leivoksia päiväkahvin/-teen kanssa. 
                                            Retriittipaikasta kuvia!
Näillä kukilla esittelimme itsemme koko ryhmälle! Minä päivänkakkaralla ja Laura ruusulla.
Kuulimme esitelmiä Äiti Maamme suojelemisesta, kävelimme hiljaisuudessa luontopolun ja meillä oli myös erilaisia work shoppeja, sekä tietenkin meditointia. Meditoinnit olivat erittäin voimallisia ryhmässä. Välillä oli ohjattu ja toisinaan sitten ihan vaan hiljaisuudessa meditoimme. Tunsi miten pääsi jonnekkin kauas ja etäälle. Hiukan olisin kaivannut vielä lisää meditointia, mutta ihan kiva oli tämäkin retriitti ja mitkä maisemat! 

Tässä kuvia toisesta paikasta, toiselta saarelta, jonne menimme pienemmällä lautalla. Siellä olimme sekä lauantaina että sunnuntaina. Kuulimme esitelmät ja kävelimme luontopolun, syvässä hiljaisuudessa, vain luontoa kuunnellen. Retriittiläisiä en viitsinyt kuvata, olisi tarvinnut jokaiselta kysyä lupa julkaisuun ja kun osa oli ulkomaalaisia, jätin sen tekemättä.
                                          Siirrytään lautalla toiselle saarelle!
                                           Ohjaajia Golo, Gitte ja Ella!
                                            Toinen retriitti paikkamme!
                                     Saarella oli myös kaunis, vanha kivikirkko
Luontopolulle lähdössä, kuvassa Laura ystäväiseni. Me olimme ainoat jotka ottivat puiset vaellussauvat mukaan, ja ne oli kyllä tarpeen noustessa ja laskeutuessa kallioita. Polku käveltiin edestakaisin, eli palasimme takaisin tähän samaan kohtaan.
Luontopolun varrella oli lasisia tauluja joissa kerrottiin erilaisista kasveista, puista, sammalista, linnuista ja muista eläimistä
                   Polku oli merkitty valkoisin, maalatuin nuolin joita näkyy puissa
                                           Välillä näkyi hauskoja mäntyjä..
                                             ...välillä näinkin vehreää
Puolivälissä matkaa! Kalliolla istuu Brahma Kumariksen naisia hiljentymässä. Tässä samassa paikassa pysähtyi ja hiljentyi moni muukin, maisemat olivat niin valtaisan upeat.
Luontopolun kääntöpaikka, eli polku loppui tähän näköalakalliolle! Maisemien ihailun jälkeen lähdimme kävelemään takaisin alkuun. Takaisin päin matka meni sukkelasti, kun ei jääty enää katselemaan jokaista ihanaa kasvia tai kukkaa joka polun varrella kasvoi.
Ihan viimeisenä workshoppina kirjoitimme jokainen kirjeen Äiti Maalta itsellemme. Kaikki etsivät hiljaisen, oman paikan, jossa kuunteli maan ääniä ja luonnonhenkien kertomaa. Upeita kirjeitä tuli kaikille. Vielä meditoimme kerran kauniissa auringonpaisteessa, läheisellä kalliolla. Saimme kaikki ihanat lähtölahjat ja halaukset ohjaajilta. Siihen päättyi se upea retriitti! Vähän oli haikeaa, mutta joskus uudelleen.
                                        Kotimatka alkaa! Lautta jo tulossa
Noissa kuvissa näkee kun ihmiset katselevat kallion koloon, sieltä löytyi tällainen perhe
                                                 Ja eikun menoksi!
Sonja (vas.), hän on Kööpenhaminan Brahma Kumariksen toiminnanjohtaja ja Gitte on vastaava Suomessa. BK:ssa ovat naiset johdossa!
Sinne ollaan menossa..ajetaan noin 4km ja sitten toiseen, isompaan lauttaan. Vähän mietittiin että millaisethan jonot siellä mahtaa olla, kun kesämökkiläisetkin lähtevät yhtäaikaa. Pyydettiin enkeleiltä että mahdutaan kuitenkin mukaan ja niinhän se kävi.
Isolla lautalla olikin sitten autoja monessa kerroksessa ja lisäksi pyöräilijät ja kävellen liikkuvat, hiukan jännitti, mutta päästiin perille mantereelle ja alkoi kotimatka vielä omalla autolla, noin 3½ tuntia siihen meni. Reppu täynnä voimaantumista ja uusia asioita!

Suosittelen kaikille!

Enkeleitä päivääsi
Elina