keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Blogin synttärit

Hei te ihanat lukijat!


Blogini täyttää tänään neljä vuotta. Paljon on muuttunut tekstit ja paljon harventunut kirjoittelu. Aluksi kirjoitin joka päivä, mutta sitten kun se ei enää tuntunut tarpeelliselta, postaukset alkoivat harventua. Silloin tarvitsinkin kirjoittamista, se oli upeaa terapiaa minulle, joka olin jo päässyt jonkinverran nousemaan sieltä masennuksen syövereistä ja elämä oli alkanut olla hiukan tasaisempaa. Upeaa oli myös se että tänne tuli lukijoita ja sain paljon kiitosta, tosin myös negaa palautetta, joista aluksi aina itkin, mutta se toi myös vahvuutta.

Ensimmäinen postaus 1.2.2013 alkoi näin:
"Nyt sen aloitan...uuden blogin kirjoittamisen. Helmikuun eka päivä on hyvä siihen! Pitkään mietittyäni haluan kertoa millaisia päiviä on Erilaisella Mummilla. En ole pullantuoksuinen, ruokaa teen vain siksi että sitä on joka päivä pakko tehdä, käsitöissä olen ihan surkea. Kaikki viherkasvit olen hävittänyt, kun ne aina kuolivat joko kuivuuteen tai liikaan kasteluun.

Sairastuin uupumukseen/masennukseen muutama vuosi sitten, diagnoosi tehtiin reilu vuosi sitten kun tajusin vihdoin mennä lääkäriin, tosin toisten kehoituksesta. Sain tai otin lääkityksen vasta kun huomasin että Kela sen vaatii. Katselen nyt elämää ihan uusin silmin, kun se alkaa taas pikkuhiljaa voittaa. Hyppäsin pois oravanpyörästä ja nyt yritän ammentaa kaikesta iloa, pienistä arkisista asioista voi tulla todella hyvä mieli koko päiväksi. Olen opetellut olemaan stressaamatta joka asiasta, päästämään irti."

Kiitos ihanalle perheelleni joka on ollut apunani kaikki nämä vuodet!

Olen kiitollinen ihan kaikesta mitä olen saanut ja mitä joka päivä tapahtuu. Joka ilta ja joka aamu kiitän taivaallisia oppaitani siitä miten ihanaksi elämäni lopulta kääntyikään viisikymppisenä. Otan jokaisen päivän ilolla ja kiitollisuudella vastaan. 
Jatkan vielä blogin pitämistä, vaikka en enää niin usein postaakaan. Tykkään kirjoittamisesta ja nyt olen sitä tehnyt enemmän kurssien ja koulutusten materiaalien muodossa. Upeaa kirjoitella asiasta jota rakastaa ja josta oppii koko ajan itsekin lisää. Koulutusten pitäminen on uusi juttu minulle ja olen siitä nyt todella innoissani. Pitäisin enemmän ihan lähikoulutuksiakin, mutta jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan, ainakin osaksi koulutukset on verkossa. Opiskelijoita on Kreikassa asti. Ihan valtavan upea juttu! 

Kun en pelkästään kuitenkaan tietokoneen vieressä halua istuskella, on hoidot se toinen rakastamani asia. Teen niitä joustavilla ajoilla ja jokaisen rakkaudella ja kunnioituksella asiakasta kohtaan. Siksi teen niitä vain harvakseltaan, eli en täytä päivääni stressaavalla aikataululla, vaan siten että jokainen asiakas saa yhtä hyvän ja rentouttavan hoidon, ei siis kello kädessä, vaan sydämellä. 

Enkelit ja henkisyys ovat yhä vaan vahvemmin ja vahvemmin elämässäni. Näiden asioiden kautta saan joka päivä voimaa ja uskoa juuri siihen hetkeen ja tulevaan. Itseluottamus on kasvanut vuosien myötä, pahimman masennuksen aikaanhan se oli ihan nollassa ja pelkäsin jopa ulos lähtemistä. Hyväksyn itseni sellaisena kuin olen! 

Tällaisina päivinä, omien synttärien aikaan tai nyt tämän blogini synttäripäivänä, tulee aina mietittyä myös mennyttä, muuten se ei enää ole mielessäni juuri lainkaan, vaan elän ihan tätä päivää, tätä hetkeä ja nautin. 
Kiitos kun kävit lukemassa, käyhän jatkossakin!


Enkeleitä päivääsi
Elina




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)